Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Lopettaneet MicMac, Seppälä, One Way ja jopa Vaatehuone olivat nuoruuden vaatekauppoja – Hennes ja Mauritzin tulo Suomeen käynnisti ison muutoksen, ja nyt yksi aika saattaa jälleen olla ohi

Viime viikolla uutisoitiin, että ruotsalainen halpamuotiketju Hennes ja Mauritz s ulkee liikkeensä Tampereen Hämeenkadulla . Vaikka kyse on vain kahden kaupan sulkemisesta, asiassa voi nähdä viitteitä siitä, että jokin on muuttunut maailmassa, ja vieläpä melko lyhyessä ajassa. Kun Hennes ja Mauritz aloitti Suomessa vuonna 1997, se oli iso tapaus. Itse olin silloin teini-ikäinen. Aikaisemmin käynti H&M:llä oli pakollinen osa päivä Tukholmassa -ristelijöiden matkaa. Länsinaapurista tultiin kotiin useiden ostoskassien kanssa. Kotimaassa vaihtoehtoja oli nimittäin paljon vähemmän kuin vaateketjujen luvatussa maassa. Ennen "Henkkamaukkaa" me nuoret hankimme vaatteitamme esimerkiksi Sokoksen nuoriso-osastolta ja Stockmannin One Waysta, joita ei enää edes ole. Ja kävimme me Seppälässä, Vaatehuoneella ja Anttilassakin. R-Collection anorakkeineen oli myös suosittu. Lisäksi oli muun muassa sellaisia nuortenvaateliikkeitä kuin Jim ja Jill ja MicMac. Verkkokaupoista ei ollut tietoakaan, postimyynnistä tehtiin jonkin verran hankintoja. Kun sitten H&M rantautui Suomeen, se oli nuoren naisen mielestä mahtavaa. Yhtäkkiä valinnanvaraa oli paljon enemmän kuin ennen ja vaatteita saattoi saada pikkurahalla. Suosiosta kertoivat Hämeenkadun myymälässä valtavan pitkät jonot sovituskoppeihin. Edes se ei oikeastaan haitannut, että vaatteet saattoivat olla sataprosenttisesti akryyliä tai muuta keinokuitua, jonka seurauksena ne hiostivat ikävästi tai nyppyyntyivät hetkessä. Ulkonäkö oli tärkein. H&M toi Suomeen uudenlaisen tavan kuluttaa muotia. Koska hinnat olivat edulliset, hankintoja saattoi tehdä usein. Sen vanavedessä Suomeen on tullut useita kilpailevia ketjuja, muun muassa ruotsalainen Gina Tricot, norjalaiset Bikbok ja Cubus sekä espanjalaiset Mango ja Zara. Ketjujen määrä on Suomessa tällä hetkellä melkoinen. Toisaalta samaan aikaan on alkanut kuulua entistä enemmän ääniä aiempaa kestävämpien valintojen puolesta. Varsinkin lastenvaatteissa pienet, kotimaiset merkit ovat nousseet suosituiksi. Myös käytettyjen vaatteiden kauppa käy vilkkaana. Lisäksi viime aikoina on keskusteltu vaikkapa tekstiilien kierrätyksestä ja vaatetehtaiden vastuullisuudesta. Tietoa on aiempaa paremmin saatavilla ja ihmiset myös perustavat valintojaan siihen. Muutos näkyy myös omassa toiminnassani. Olen jo vuosia kiinnittänyt huomiota laatuun, haluan vaatteiden kestävän pesusta toiseen. Kaapissani on helpostikin kymmenen vuotta vanhoja vaatteita, jotka ovat edelleen käytössä. H ja M:llä käyn edelleen silloin tällöin, mutta sielläkin katse käy aina vaatteen pesulappuun. Akryyli ei vaatekaappiini enää kelpaa. Kirjoittaja on uutisista vastaava toimituspäällikkö.