Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lääkärihelikopterit toimivat hyvin, miksi systeemiä pitäisi muuttaa?

Suomalainen lääkärihelikopteritoiminta on vuodesta 2012 toiminut nykyisellä mallilla. Lentoyhtiötoiminta on kilpailutettu kahdelle helikopterilentoyhtiölle, jotka vastaavat helikoptereista, huolloista, lentäjistä, toimiluvista ja lentokoulutuksesta. Lääkärit tulevat sairaanhoitopiireiltä. Toiminnan standardisoinnista ja tukikohtarakennuksista vastaa FinnHEMS Oy, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamana. Aamulehden pääkirjoitus (29.12.) otti kantaa ministeriön suunnitelmiin muuttaa nykyistä toimintamallia ja tehdä FinnHEMSistä omilla helikoptereilla, lentäjillä ja toimiluvilla operoiva helikopterilentoyhtiö. Kuten pääkirjoituksessa todetaan, ministeriön selvityshenkilö ei päätynyt tällaisen hankkeen ja 100 miljoonan euron helikopteri-investoinnin tukemiseen, vaan suositteli kilpailutuksen välitöntä järjestämistä. Selvityshenkilö ̈ nosti esiin useita perustavanlaatuisia ongelmia valtion helikopterihankkeessa. Niitä ei ole syytä vähätellä, onhan kysymys hätäpotilaiden saamasta elintärkeästä palvelusta. Nykyisen lääkärihelikopteritoiminnan laatu on korkea. Sen luotettavuus on ollut yli 99 prosenttia. Toimintaa on vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. STM on todennut toimintamallin olevan laadultaan maailman huippuluokkaa. Käytössä on viiden minuutin lähtövalmius. Riskit lentoyhtiötoiminnan kansallistamisessa olisivat kovat. Viranomaislupiin, huoltoihin, koneiden hankkimiseen, henkilöstön rekrytointiin ja koulutuksiin sisältyy suuria epävarmuustekijöitä. Lääkärihelikopterilentojen operointi on vaativa ilmailumuoto. Vain harva lentoyhtiö pärjää haastavalla alalla. Nykyisten operaattorisopimusten kilpailutuksen pääsyvaatimuksena oli laaja ensikäden kokemus toiminnasta. Olisi kansainvälisessä vertailussa täysin poikkeuksellista antaa vaativa ja laaja lääkärihelikopterilentoyhtiötoiminta nollasta pystytetylle, aloittelevalle yhtiölle. Riskien osittaisellakin realisoitumisella olisi vakavat seuraukset potilaiden lisäksi myös veronmaksajille. Ei ole uskottavaa, että valtion helikopteriyhtiö toimisi matalammilla kustannuksilla kuin kilpailussa kouliintuneet yhtiöt, joilla on valmiina organisaatio, toimintamallit sekä hankinnan osaaminen ja skaala. Myös Pirkanmaan ilmailuyritysten keskittymän eli klusterin kehitys puoltaa kumppanuutta paikallisten ja kansainvälisten helikopteriyhtiöiden kanssa. STM:n selvityshenkilö varoittaa valtion monopoliasemassa toimivan lentoyhtiön vaikutuksista helikopterialalle Suomessa. Selvityksen mukaan "yksityinen palveluntuotanto Suomessa näivettyisi”. Tällainen lopputulema olisi surullinen Pirkanmaan lupaavan klusterin kannalta. Aikataulu on tiukka. Nykyiset lentoyhtiösopimukset päättyvät 2021 alkaen. Reilu kilpailutus kokeneiden lentoyhtiöiden kesken on vastuullinen tapa turvata palvelu. Kirjoittaja on Babcock Scandinavian AirAmbulance AB:n maajohtaja