Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yrittäjä pelkää, että korona nujertaa matkatoimistot – ”matkanjärjestäjät eivät ole tasa-arvoisia”

Vuonna 2018 voimaan astunut matkapakettilainsäädäntö paransi matkustajien kuluttajansuojaa ja -oikeuksia. Kansallinen laki pohjautuu EU:n matkapakettidirektiiviin. Käytännössä kaikki vähintään kahden palvelun (lento, hotelli tai pääsylippu) yhdistelmät tulkitaan matkapaketeiksi. Paketin omissa nimissään myyvä matkatoimistoyritys vastaa kokonaisuudesta matkalaiselle. Yritys myös asettaa etukäteen keräämäänsä maksua täysimääräisesti vastaavan vakuuden Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Vakuuden asettaneet merkitään viraston ylläpitämään vakuusrekisteriin. Tähän asti kuulostaa hyvältä. Kuluttajansuoja parani ja alan toimijat asetettiin tasa-arvoiseen asemaan. Uuden lainsäädännön piti nostaa vastuullisten matkanjärjestäjien piiriin matkatoimistojen lisäksi muita matkailupalvelutuottajia, jotka myyvät matkapaketteja ja keräävät niistä maksun etukäteen. Näin ei ole juurikaan käynyt. Rekisteriin merkittyjä toimijoita oli vanhan lain voimassaolon päättyessä (30.6.18) 737. Viime vuoden lopussa niitä oli 576. Rekisterimerkinnän kriteerit ovat muuttuneet, mutta silti suunta on väärä. Matkatoimistot kantavat lainsäädännön mukaisen vastuun asiakkaistaan. Muut palvelutuottajat jatkavat kutakuinkin samoin kuin ennenkin: ilman vakuuksia ja matkapakettilainsäädännön velvoitteita. Matkaketjun alussa asiakasrajapinnassa toimii matkatoimistoyritys. Yritys myy matkapaketin ja lupaa sen mukaisen turvan matkalaiselle. Matkatoimistoyritys ostaa paketin osat esimerkiksi hotelli- ja kuljetuspalveluita myyviltä yrityksiltä. Asiakas maksaa matkastaan matkatoimistoyritykselle etukäteen. Matkatoimisto maksaa palveluista etukäteen alihankkijoilleen ja asettaa samanaikaisesti asiakkaalta keräämäänsä summaa vastaavan vakuuden palveluiden toteutumisen vakuudeksi. Vakuudella taataan kaikkien matkaketjun osien toteutuminen. Kun kaikki menee hyvin, matkustaja saa ostamansa palvelut ja on iloinen. Ketjun yritykset suoriutuvat rooleistaan. Kaikki ovat iloisia. Sitten iskee odottamaton – kutsutaan sitä vaikka koronaksi. Matkaketjun yritysten epätasa-arvo nostaa päänsä. Matkatoimistoyritys palauttaa keräämänsä maksun matkalaiselle. Matkatoimiston alihankkijat eivät ole velvollisia palauttamaan käyttämättä jäävistä palveluista kerättyjä maksuja matkatoimistolle. Matkailija sai rahansa takaisin, mutta matkatoimisto maksaa tyhjistä hotellihuoneista. Pitkässä juoksussa vastuun sälyttäminen ketjun yhdelle toimijalle nostaa tämän kuluja ja kuluttajahintoja. Vastuun kasautuminen myös vaarantaa kuluttajansuojan ketjun eturintamassa toimivien matkanjärjestäjien konkurssiriskin kasvaessa. Matkapakettidirektiivin ja kansallisen lainsäädännön valuviat tulisi kiireesti korjata. Koronaviruksen kaltaisten poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien peruutusten vaikutukset tulisi tasata matkaketjun toimijoiden kesken. Kirjoittaja on matkailuyrittäjä, Kon-Tiki Tours