Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hallitus haluaa kokeilla negatiivista tuloveroa – käytössä jo esimerkiksi Yhdysvalloissa

Ansiotuloverotuksessa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön työtulotuki. Hallitusohjelmaan tämä on kirjattu negatiivisen tuloveron kokeiluksi. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella mahdollinen työtulotuki otettaisiin käyttöön vuoteen 2022 mennessä. Tämä tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että ansiotulojen veroprosentti voisi tulevaisuudessa painua miinukselle eli olla negatiivinen esimerkiksi pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Näin se toimii Negatiivisessa tuloverossa veroa maksetaan vasta kun kuukausitulot ylittävät tietyn tulorajan. Jos tulot jäävät tulorajasta, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle etuutena negatiivista veroa. – Sen sijaan, että verottaja veisi työtulosta osansa, verottajalta voisi saada lisäsumman tienaamiensa työtulojen päälle. Tällä pyritään tukemaan ihmisten toimeentuloa ja pienentämään tuloeroja, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo kuvailee. Uusitalo kertoo, että negatiivisen tuloveron järjestelmä on jo olemassa esimerkiksi Yhdysvalloissa. Järjestelmä tunnetaan nimellä Earned Income Tax Credit eli EITC. – Se on yksi suurimpia tulonsiirtomuotoja, joka pyrkii tukemaan pienituloisten työllisyyttä käytännössä maksamalla pienten palkkojen päälle lisää. Sdp:n veropoliittisessa ohjelmassa viitataan suoraan tähän amerikkalaiseen järjestelmään, Roope Uusitalo kuvailee. – Markkinat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia, sillä Yhdysvalloissa tuloerot ovat paljon suuremmat kuin Suomessa, hän huomauttaa. Negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu on tarkoitus toteuttaa hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia. – Lähtökohdiltaan negatiivisen tuloveron idea on aika lailla sama kuin perustulonkin. Aidon perustulojärjestelmän ideana on, että kaikille annetaan säännöllisesti tietty summa rahaa, joka sitten verotetaan pois, jos henkilöllä on omia tuloja, Uusitalo sanoo. – Matemaattisesti samaan tulokseen päästään, jos ei annetakaan kaikille ensin rahaa, vaan heille, joilla on pienet tulot, annetaan joku tuki tulojen päälle, hän lisää. – Perustulon ja negatiivisen tuloveron suurin ero on siinä, että perustuloa maksetaan kaikille, ja tulovero on taas tulosidonnainen eli suunnattu pienituloisille palkansaajille, hallitusneuvos Panu Pykönen valtiovarainministeriön henkilöverotusyksiköstä tiivistää. Kokonaishinta kiinni toteutuksesta Työtulotuki voisikin kannustaa pienituloista ja eläkeläistä työllistymään muun muassa osa-aikaisiin tai keikkatöihin. Se saattaisi myös ulottaa tuloverotuksen progression myös pienimpiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroja. Järjestelmän kokonaishinta riippuu täysin siitä millä tavalla se toteutetaan. Työ on niin alussa, että kustannuksia voi toistaiseksi vain arvailla. – Hinnasta ei voi sanoa mitään ennen kuin on olemassa numeroita. Toisaalta jos tuki on kovin pieni, kustannuksetkin ovat pienet, ja jos tuki on suuri, kustannukset ovat isommat. Varsinaiset nettokustannukset riippuvat sitten siitä minkälaiset vaikutukset järjestelmällä on ihmisten käyttäytymiseen, Uusitalo kuvailee. Tutkimustietoa vuosikymmenien ajalta Yhdysvaltalaisesta negatiivisen tuloveron järjestelmästä on olemassa tutkimustietoa useamman kymmenen vuoden ajalta. Järjestelmän vaikutukset ovat Uusitalon mukaan jo hyvinkin tunnettuja. – Haaste liittyy siihen, että meillä on olemassa myös kaikenlaisia muita tulonsiirtojärjestelmiä. On pohdittava, millä tavalla nämä eri järjestelmät sovitetaan yhteen, sillä monen päällekkäisen järjestelmän kokonaisuus ei ole järkevä, Roope Uusitalo sanoo. Hallitusohjelmassa tämä haaste on huomioitu. Ohjelmaan on nimittäin kirjattu, että "valmistelun yhteydessä selvitetään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla".