Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Alma-kysely: Alle puolet suomalaisista maksaisi lisää veroja hoitajien palkankorotusten vuoksi – katso, ketkä tyrmäävät ehdotuksen

Alle puolet suomalaisista on valmis maksamaan nykyistä enemmän veroja, jotta hoitajien vaatimat palkankorotukset kyettäisiin rahoittamaan. Asia selviää Alma-median kyselystä, jonka on toteuttanut Tietoykkönen. Vastaajille esitettiin seuraava kysymys: Hoitoalan palkansaajajärjestöt hakevat vientialoille sovittujen palkankorotusten lisäksi tasa-arvo-ohjelmalla erillistä palkankorotusta alalle. Olisitko valmis siihen, että maksamasi verot kiristyvät, jotta edellä mainitut palkankorotukset pystytään toteuttamaan? Vain alle puolet eli 47 prosenttia kaikista vastaajista olisi valmis maksamaan enemmän veroja hoitajien palkankorotusten rahoittamiseksi. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajat suhtautuvat ajatukseen kielteisimmin. Perussuomalaisten äänestäjistä ainoastaan 38 prosenttia on valmis verotuksensa kiristymiseen. Keskustan kannattajat ovat kaikkein kriittisimpiä hoitajien hyväksi tehtäviä veronkiristyksiä kohtaan. Keskustalaisista vain 34 prosenttia on valmis maksamaan lisää veroja hoitajien vaatiman palkkaohjelman toteuttamiseksi. Kokoomuslaisilla vastaava osuus on 36 prosenttia. Tulonsiirto muilta Kunta-alan työehtoneuvotteluita käydään parhaillaan. KT Kuntatyönantajat on julkistanut luvut, mitä saattaisi seurata siitä, jos julkisen sektorin työnantaja suostuisi hoitoalan ammattiliittojen Tehyn ja SuPerin palkankorotusvaatimuksiin. Hoitajat vaativat itselleen 1,8 prosentin ylimääräisiä palkankorotuksia joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden ajan. – Palkansaajia on Suomessa 2,4 miljoonaa. Hoitajien erilliskorotukset merkitsisivät noin 333 euron tulonsiirtoa jokaiselta palkansaajalta hoitajille joka vuosi 10 vuoden ajan, kertoi KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen tammikuussa. Jokaisen veronmaksajan kunnallisveroprosenttia pitäisi korottaa noin 0,8 prosenttiyksiköllä kymmeneksi vuodeksi, jotta kunnat pystyisivät rahoittamaan hoitajien vaatimukset. Yksinhuoltajat kriittisiä Alma-kyselyssä veronkorotuksia vierastavat yksinhuoltajat. Myönteisimmin niihin suhtautuvat lapsettomat pariskunnat. Ammattiaseman perusteella tarkasteltuna vähiten valmiutta hoitajien hyväksi tehtäviin veronkorotuksiin löytyy ylemmiltä toimihenkilöiltä, johtavassa asemassa olevilta ja itsenäisiltä yrittäjiltä. Mainitut ammattiryhmät rahoittavat jo valmiiksi veroillaan leijonanosan julkisen sektorin menoista. Opiskelijat suhtautuvat verotuksensa kiristymiseen myönteisimmin. Ammattiryhmänä opiskelijat tosin eivät maksa juurikaan veroja, koska heidän tulonsa jäävät usein mataliksi. Punavihreä blokki Hoitajien hyväksi veroja haluavat kiristää vasemmistoliiton, sdp:n ja vihreiden kannattajat. Vasemmistoliiton äänestäjistä lähes 90 prosenttia on valmis maksamaan lisää veroja hoitajien hyväksi. Vihreidenkin kannattajista peräti 64 prosenttia on siihen valmis. Pääministeripuolue sdp:llä vastaava osuus on 61 prosenttia äänestäjistä. Alma-kyselyn perusteella hoitajien palkkakysymyksessä on havaittavissa yhtenäinen punavihreä blokki, josta niin ikään hallituksessa oleva keskusta äänestäjineen erottuu selvästi. Alman toteuttama kysely antaa suomalaisten suhtautumisesta Tehyn ja SuPerin vaatimuksiin täysin toisenlaisen kuvan kuin Yleisradion tammikuun alussa julkaisema kyselytulos. Ylen kyselyssä 79 prosenttia suomalaisista vastasi suovansa hoitajille muita korkeammat palkankorotukset. Yle ei muistuttanut kysymyksenasettelussa vastaajia siitä, että suuret palkankorotukset pitäisi pystyä myös rahoittamaan. Kuntien palkanmaksuvara on pitkälti sidoksissa niiden keräämiin verotuloihin. Kuntaliitto julkaisi helmikuun alussa yhteenvedon kuntien taloustilanteesta vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa. ”Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta eli yhteensä 225 kuntaa teki negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia”, Kuntaliitto kertoi. Jos hoitajien palkkaohjelma hyväksyttäisiin tes-neuvotteluissa, sen rahoittaminen edellyttäisi joko kuntien verotulojen tai valtionapujen kasvattamista. Myös kuntien saamat valtionavut rahoitetaan pitkälti verotuloista, joten veronkorotusten välttäminen olisi vaikeaa, ellei rahaa otettaisi leikkaamalla julkisia menoja jostain toisesta kohteesta. Sairaanhoitajan keskiansio lähes 3 200 euroa Sairaanhoitajan kokonaisansio on Suomessa keskimäärin 3 163 euroa kuukaudessa. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan 52 prosenttia palkansaajista ansaitsee vähemmän kuin sairaanhoitajat. Kuntatyönantajien näkemyksen mukaan sairaanhoitajien palkkataso on oikeassa suhteessa muiden alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattiryhmien palkkoihin. Kunnassa työskentelevän lähihoitajan kokonaisansio on keskimäärin 2 742 euroa. Palkansaajista 35 prosenttia ansaitsee vähemmän kuin lähihoitajat. Lähihoitajan tutkinto suoritetaan ammattioppilaitoksessa. Työnantajan arvion mukaan myös lähihoitajien keskiansiot ovat oikeassa suhteessa tehtävän koulutusvaatimukseen. Kunnallisella hoitoalalla on myös mahdollisuus hyviin ansioihin. Ensihoitajien kokonaisansio on keskimäärin 3 561 euroa kuukaudessa. Suomalaisista palkansaajista 65 prosenttia ansaitsee vähemmän kuin ensihoitajat. Kunnallisen terveydenhuollon työntekijäryhmille on kohdennettu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) suurempia paikallisia palkankorotuksia kuin muille kuntien työntekijöille. – Kunnallisen terveydenhuollon palkkasumma on 40 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Tammikuussa 2019 terveydenhuollon työntekijät saivat 60,4 prosenttia järjestelyerästä eli paikallisesti jaetuista palkankorotuksista. Hoitajat ovat hyötyneet nykyisestä KVTES-järjestelmästä, Kuntatyönantajat arvioi neuvottelujen alkaessa. Tehyn Rytkönen vetoaa Mariniin Tehyn ja SuPerin erillisvaatimus 1,8 prosenttia suuremmista palkankorotuksista maksaisi toteutuessaan kuntataloudelle 137 miljoonaa euroa vuonna 2020. Hoitajien vaatimassa kymmenvuotisessa palkkaohjelmassa vuotuinen kustannusvaikutus kertautuisi siten, että vuonna 2021 se olisi 276 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 jo yli miljardia euroa. Kymmenessä vuodessa kokonaiskustannus olisi kuntien taloudessa kahdeksan miljardia euroa. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on vaatinut julkisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta suoraa osallistumista työmarkkinakierrokseen. – Valtiolta me eli Tehy ja Super yhdessä riennämme sitä pyytämään. Pylvästalossa päätetään yhteisistä rahoistamme. Avun täytyy tulla sieltä, Rytkönen on painottanut.