Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pk-yritykset suhtautuivat uuteen eduskuntaan kriittisesti – EK:n asiantuntija: "Tunnelma oli poikkeuksellisen huolestunut"

79 prosenttia pk-yrittäjistä ei luota ja vain viisi prosenttia yrittäjistä luottaa uuden eduskunnan kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä. Vielä vuonna 2017 yrittäjistä 26 prosenttia luotti Sipilän hallituksen kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä. Luottamus on heikointa yli 50 työntekijän yrityksissä. 92 prosenttia isoista ja 83 prosenttia yli kymmenen työntekijän yrityksistä ei luota uuden eduskunnan kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Yrittäjäpaneelille tekemästä tutkimuksesta. Kyselytutkimus tehtiin heti eduskuntavaalien jälkeen. Erityisen kriittinen suhtautuminen Kyselystä vastannut EK:n johtava asiantuntija ja Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen kertoo, että tutkimus kuvaa yleistunnelmaa työnantajien keskuudessa heti vaalituloksen jälkeen. – Tunnelma oli poikkeuksellisen huolestunut. Huovisen mukaan työnantajat ovat yleisesti ottaen kriittisiä, mutta nyt luottamus eduskuntaa ja tulevaa hallitusta kohtaan oli erityisen kriittinen. Huovinen toteaa, että 79 prosenttia kaikista yrittäjistä arvioi luottamuksensa eduskuntaan heikoksi tai erittäin heikoksi. Vain viidellä prosentilla luottamus oli vahva tai erittäin vahva. – Se kuvaa yleistä huolta. Huovisen mukaan isommissa pk-yrityksissä huoli oli suurempi, mutta erot eivät kuitenkaan olleet merkittävän suuria. – Perusviesti on, että nyt on näytön paikka hallituspohjasta riippumatta sen suhteen, miten pk-yritysten luottamusta vahvistetaan. Luottamus uuteen eduskuntaan heikohko Yrittäjien luottamus uuden eduskunnan kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä on laskenut yhtä paljon luottamus eduskunnan kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä. Vuonna 2017 eduskunnan kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä luotti 25 prosenttia, mutta vaalien jälkeen luku oli pudonnut viiteen prosenttiin. Luottamus oli heikointa teollisuuden alan yrityksissä sekä isommissa pk-yrityksissä ja kasvuyrityksissä. 55 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että veronkiristykset heikentäisivät paljon yrityksen kasvuaikomuksia. Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä vain kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että verotuksen kiristyminen ei vaikuttaisi mitenkään kasvuun. Huovinen toteaa, että vastauksissa heijastuu vaalikeskustelujen kovat puheet siitä, kuinka verotuksen painopistettä siirrettäisiin yrittäjyyden ja omistajuuden suuntaan. – Tämä on omiaan lannistamaan luottamusta ja kasvunäkymiä. Erityisen kriittisiä ovat nopeasti kasvavat yritykset sekä isommat pk-työnantajat, jotka ovat avainasemassa tulevan työllisyyden kannalta. Toiveissa vähemmän työtaisteluita 91 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että työrauhan merkitys on erittäin tärkeää. Kaikki yli 50 työntekijän yritykset olivat sitä mieltä, että työrauhan varmistamiseen ja työtaistelutoimien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä pidettiin tärkeinä. – Viime vuosien kokemus on ollut, että yrittäjät toivovat, että työtaistelutoimia olisi vähemmän, Huovinen toteaa. Kyselyyn vastannut teollisuusalan yrittäjä totesi, että kaikki raha yhteiskuntaan tulee yritysten kautta. – Itselläni on jo toinen jalka Virossa. Ei tarvitse hirveästi heikentää yrittäjyyden mahdollisuuksia niin harkitsen toisenkin jalan siirtämistä. Suomen etu olisi, että houkuttelisimme lisää yrittäjyyttä, emmekä ajaisi yrittäjiä ja yrityksiä muualle. Suomessa on valtavasti fiksuja ihmisiä ja kaikki mahdollisuudet menestyä nykyistä paremmin. Jos vain tahtoa löytyy. Huovinen kertoo, että EK kysyi muutamia vuosia sitten, kuinka moni yritys aikoo siirtää toimintansa ulkomaille. – Silloin kymmenen prosenttia yrittäjistä aikoi siirtää toimintansa tai osia siitä ulkomaille. Siitä ei ole tietoa, kuinka moni on toteuttanut aikomuksensa, Huovinen summaa. EK:n Yrittäjäpaneeli on suunniteltu erityisesti poliittisten päätösten ja lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarviointeja varten. Paneelissa on mukana noin 800 yrittäjää eri aloilta. Tuore kysely toteutettiin huhtikuussa. Kyselyyn vastasi 359 yrittäjää (vastausprosentti 45). Aineiston analysoimisessa käytettiin yrityskoon ja päätoimialan mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä työnantajayrittäjien kokonaispopulaatioon.