Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Akaalainen Niina Venho oli äitiyslomalla, kun työnantaja meni konkurssiin – toimitusjohtajan sormessa on nyt älysormus ja ovet ovat auki maailmaan

Toimitusjohtaja Niina Venhon mukaan monet aikuiset toistelevat turhaan tällaisia lauseita: ”Olin aina huono matematiikassa.” ”En tajua numeroista mitään.” ”Taas joku uusi laite, apua!" Lausahdukset mystifioivat matematiikkaa sekä vaikuttavat oman lapsen ja nuoren intoon opiskella sitä. Usein myös käytämme matematiikkaa arkielämässä sujuvasti, vaikka emme itse sitä tulisi ajatelleeksi. – Jos osaa tehdä veroilmoituksen, kilpailuttaa vakuutukset tai hoitaa kylpyhuoneremontin, on kykenevä suhtautumaan myönteisesti ainakin peruskoulumatematiikkaan, Venho lisää. Erityisen huolissaan hän on tyttöjen innostuksen latistamisesta, sillä teknologia-ala kaipaa lisää naisia. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tällä hetkellä 21,7 prosenttia Suomen kaikista teknologia-alojen työntekijöistä on naisia. Viimeisimmässä OECD:n PISA-julkaisussa todetaan, että koulujärjestelmämme tarjoaa hyvän osaamisen luonnontieteissä sekä tytöille ja pojille. Epäonnistumme kuitenkin näyttämään tytöille niitä uramahdollisuuksia, joita tämä osaaminen heille mahdollistaisi. Venho työskentelee toimitusjohtajana tamperelaisessa hyvinvointiteknologiaa tuottavassa Vigoferessä. Matematiikkaa voi oppia Venho toivoo, että vanhemmat rohkaisisivat lapsiaan laskemaan laskuja sinnikkäästi, vaikka se ei aina ensimmäisellä kerralla onnistuisikaan. Matematiikan tehtävään voi suhtautua positiivisena ongelmana ja pohtia rauhassa, miten tehtävän voisi ratkaista. Lapselle kannattaa kertoa, miten matematiikan osaaminen hyödyttää raha-asioiden hoitamisessa. Sen avulla voi oppia esimerkiksi vertailemaan, onko jokin tuote järkevää hankkia osamaksulla. – Matematiikan avulla monet yhteiskunnalliset asiat konkretisoituvat. Pystyy hahmottamaan mitä julkisuudessa paljon puhuttu hoitajamitoitus käytännössä tarkoittaa, Venho lisää. Porissa kasvanut diplomi-insinööri vastaa kieltävästi kysymykseen, että hän olisi ollut matematiikassa luonnostaan lahjakas. Koulussa hänen lempiaineensa oli käsityö. Kotona tytärtä kannustettiin, mutta ei painostettu kouluun liittyen. – Kävin ensimmäiset luokat Musan viipalekoulua, sitten Käppärän ala-astetta. Olin tunnollinen, eikä mikään aine ollut mielestäni sen helpompi tai vaikeampi kuin toinen. Matematiikka oli yksi muiden joukossa. Lukiossa Venho valitsi pitkän matematiikan, koska hän ei halunnut rajoittaa tulevaisuuden ammatinvalintaansa. Lukion matematiikan opettaja rohkaisi oppilaita yrittämään, vaikka kaikkien laskujen ratkaisu ei olisikaan onnistunut. – Se opetti, ettei kannata pelätä virheitä ja epäonnistumisia. Siitä on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä. TTY kiinnosti Venholla ei ollut selkeää ajatusta mitä haluaisi opiskella, mutta lukiossa tehdystä tutustumisreissusta Tampereen Teknilliseen Korkeakouluun tuli hyvä tunne. Vähän myöhemmin perhetuttava mainitsi, että siellä voisi opiskella tuotantotaloutta, joka yhdistää tekniikkaa ja taloutta. Tuotantotaloudessa Venho koki mielenkiintoiseksi sen, että talousasiat yhdistyisivät käytäntöön, saisi tietää miten tehdas toimii, sekä tuotannon että liiketoiminnan kannalta. – Lähdin yliopistosta myös vaihto-opiskeluun, ensin Ranskaan ja sitten Italiaan. Molemmissa maissa korkeakoulumatematiikka oli vaikeampaa kuin Suomessa ja teoreettisen matematiikan osaamiseni raja tuli vastaan, Venho kertoo. Teknisten tieteiden taitaminen on kuljettanut naista myöhemmin moniin paikkoihin. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli pitkään elektroniikan sopimusvalmistusalalla. Sopimusvalmistus tarkoittaa, että tehdas valmistaa asiakkaiden suunnittelemia tuotteita. Suomalainen elektroniikan sopimusvalmistus pyöri tuolloin Nokian ympärillä ja Venho työskenteli aiheen parissa lähes kymmenen vuotta. – Olin mukana koesarjatuotannossa sekä erityisesti tuotantolinjojen pystyttämisessä tehtaille ympäri maailmaa. Muutoksia riitti jatkuvasti, ja kaikki mitä teimme, oli heti globaalia. Se oli todella vauhdikasta aikaa. Teknologiaosaajalle kysyntää Kun Venho oli äitiyslomalla, silloinen työnantaja ajautui konkurssiin. Hän ei muista pelänneensä, ettei työllistyisi nopeasti, sillä teknologia-alalla työllisyysnäkymät ovat hyvät pitkälle tulevaisuuteen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alalle tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Jo ennen uuden työn etsintää Venhon opiskelukaveri kysyi, tulisiko hän mukaan startup-yritykseen, joka valmistaa älysormuksia. Se kuulosti naisesta jännittävältä. – Nyt olen ollut Moodmetricillä kuusi vuotta, joista neljä vuotta yrityksen toimitusjohtajana. Työ on yhtä vaihtelevaa ja kiinnostavaa kuin elektroniikan maailmassa aikoinaan, Venho kertoo. Toimitusjohtaja kiittelee teknologia-alan töihin liittyvää vapautta. Muutamana päivänä viikossa kouluikäisten lasten äiti työskentelee kotoa käsin. Venhon koti sijaitsee nykyään Akaassa maatilalla, jossa hän asuu perheensä kanssa. Suurin ero edeltävään työhön on se, että kymmenen vuotta sitten alalla ei juurikaan puhuttu työssä jaksamisen ja palautumisen merkityksestä. Nyt Venhon luotsaama startup perustuu työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen teknologian keinoin. – Kehittämämme älysormus tuo apua erityisesti tietotyön tekijän henkisen kuormituksen hallintaan. Sormus mittaa ihon sähköjohtavuuden muutosta, joka toimii stressitason mittarina. Tutkimusta aiheesta löytyy jo pitkältä ajalta. Venho kumppaneineen on käynyt niitä läpi, ja lisäksi he opiskelevat koko ajan lisää sekä luennoivat työhyvinvointiin liittyvistä asioista. – Kaikki toimintamme perustuu teknologiseen innovaatioon, mutta tällä alalla ei koskaan tiedä, mikä johtaa mihinkin. En minä olisi osannut vielä lukiolaisena kuvitellakaan, että jonain päivänä johdan yritystä, joka saa yhteystyöpyyntöjä kansainvälisiltä avaruusalan toimijoilta, Venho lisää.