Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Todistusvalinta on härski huijaus, joka suosii lahjakkuuksia – yo-kokeen arvosanat eivät mittaa motivaatiota niin kuin perinteinen pääsykoe

Unohdetaan hetkeksi pandemia-joka-jääköön-nimeämättä. Yksi koronamörön varjoon jääneistä asioista on korkeakoulujen opiskelijavalinta eli se, että tänä keväänä todistusvalinta on ensimmäistä kertaa ensisijainen väylä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Soivatko hälytyskellot? Hyvä. Pääsykokeita on vähennetty osittain koronankin takia, mutta todellisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut todistusvalinnan periaatteet jo vuonna 2018. Käytännössä huippuarvosanoilla ovet aukeavat yhä mihin tahansa, mutta lukion läpi haparoineen akateeminen ura voi jäädä haaveeksi. Pääsykokeiden merkitys on romahtanut, eikä toisille aloille järjestetä enää lainkaan pääsykokeita. Joitakin pääsykokeita on muutettu sellaisiksi, ettei niihin voi valmistautua. Lahjakkuus palkitaan, ahkeruutta ei. Pääsykokeet ovat olleet motivaation mittari ja näytön paikka oppilaille, joiden kirjoitukset ovat menneet syystä tai toisesta penkin alle. Uudistuksen pitäisi vähentää abikevään paineita, mutta oikeasti se vain aikaistaa niitä. Tiesitkö itse teini-ikäisenä, mikä sinusta tulee isona? Nykyään abiturientit osaavat taktikoida ja moni kirjoittaakin vain sellaisia aineita, joista saa lähtöpisteitä todistusvalintaan. Se lukion yleissivistävyydestä. Ministeriön perustelut ovat naurettavia: ”Menestys toisella asteella kertoo hyvistä valmiuksista korkeakouluopintoihin” ja ”malli ehkäisee ei-toivottuja välivuosia, jotka eivät ole kenenkään etu.” Ensinnäkin, välivuosi on usein nuorelle etu. Toiseksi, mikään ei takaa, että välivuosien määrä vähenisi todistusvalinnan ansiosta. Päinvastoin, monet joutuvat korottamaan arvosanojaan, pahimmassa tapauksessa useita kertoja. Uudistusten tarkoituksena on selkeästi puskea nuoret työelämään nopeasti, jotta heistä tulee tuottavia yhteiskunnan jäseniä. Nähtävästi nuorten oikeuksia polkemalla voi yrittää purkaa eläkepommin. Kyse on toki myös rahasta. Ministeriön sivuilla kerrotaan, että ”poistuva malli on kallis ja raskas.” Pääsykokeet maksavat, ja nuorista on helppo säästää. Motiivi on naamioitu huoleksi valmennuskurssien ympärille syntyneestä bisneksestä, vaikka sama liiketoiminta on jo siirtynyt lukiomaailmaan. Läppäri ja lukiokirjat maksavat, mutta nyt niiden lisäksi pappa betalar myös valmennuskurssin. Ministeriö väittää nettisivuillaan, että koko lukio on paras valmennuskurssi. Se on valetta, onhan lukiossakin kertauskursseja. Tähän mennessä ne ovat olleet yhteisiä – ja ilmaisia. Lisäksi ministeriö väittää, että esimerkiksi kauppatieteen, lääketieteen tai farmasian valintakokeet ovat jo muutenkin perustuneet osittain tai kokonaan lukion oppimääriin. Lukion kemian tunneilla laskeskellaan moolimassoja, kun taas farmasian valintakokeessa pyydetään esimerkiksi piirtämään 4-nitrofenolin ja 4-nitrofenolaatin tasapainoreaktio vedessä. Pääsykokeessa saa sentään pienen käsityksen siitä, mitä on hakenut opiskelemaan. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.