Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

”Ihmisiä kuolee rajoitusten vuoksi nyt muihin sairauksiin” – Aamulehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yhteiskuntaa on pian pakko avata, mutta silloin koronavirus lähtee liikkeelle

Koronakriisin vuoksi asetetut rajoitukset ovat olleet Suomessa voimassa kuukauden päivät, ja suomalaiset ovat vetäytyneet koteihinsa. Mitä tapahtuu, kun rajoituksista luovutaan ja ihmiset jälleen lähtevät liikkeelle? Leimahtaako koronavirusepidemia? Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo suoraan, että rajoittamistoimet ainoastaan tasaavat ongelmaa eivätkä auta pääsemään viruksesta eroon. – Virusta ei voida tukahduttaa. Epidemia on täällä ja etenee väestössä. Kun rajoittamistoimenpiteet puretaan, virus lähtee uudelleen liikkeelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri, infektioepidemiologian dosentti Tuija Leino toteaa hänkin, että virusta ei ole rajoitustoimilla mahdollista täysin hävittää. – Vaikka joku maa siinä onnistuisikin, virusta tulee ulkomailta heti, kun rajoja avataan. Leino kuitenkin sanoo, että rajoituksilla ei ole pystytty ainoastaan hidastamaan epidemiaa, vaan myös vähentämään sitä, paljonko virus kaiken kaikkiaan sairastuttaa ihmisiä. – Jos epidemia saisi mennä valtoimenaan, kuten ensin kävi Italiassa, se pääsisi kovaan vauhtiin, jolloin sitä olisi enää vaikea pysäyttää. Mutta kun virus ei enää löydä lähistöltä ihmisiä, joihin tarttua, se alkaa näivettyä. Suomen harva asutus vieläpä auttaa asiaa, Leino sanoo. "Ambulanssi ei tule eikä sairaalaan mahdu” Vaikka tehdyillä rajoitustoimilla ei saadakaan hävitettyä virusta eikä estettyä epidemian leimahtamista rajoitusten päättymisen jälkeen uudestaan, Leinon mukaan niillä on silti tehtävänsä. Rajoitusten ansiosta on saatu aikaa tehohoitokapasiteetin lisäämiseen, suojavarusteiden hankintaan ja muuhun varautumiseen. – Rajoitusten ansiosta meillä ei kuolla koronavirukseen siksi, että hoitoa ei ole saatavilla. Ei voi olla niin, että sairastuneille sanottaisiin, että ambulanssi ei tule eikä sairaalaan mahdu. Italiassa kuoli paljon nuoriakin terveydenhoidon ammattilaisia, koska he saivat suojavarusteiden puuttuessa niin ison annoksen virusta. ”Ei voi valita: yhteiskunta on pakko avata” Maan hallitus käsittelee tulevalla viikolla koronakriisin rajoituksia. STT uutisoi perjantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysyksikön johtajan Mika Salmisen arvioivan, että Suomi saattaa pian siirtyä hybridistrategiaan. Siinä kovista rajoituksista luovutaan ja tautia aletaan hallita lisäämällä testauksia ja tartuntaketjujen jäljittämistä. THL:n ylilääkäri Tuija Leino katsoo, että Suomi ei voi valita, avaako se yhteiskuntaa rajoitteista vai ei, vaan niin on pakko tehdä. – Ihmisiä kuolee rajoitusten vuoksi tällä hetkellä muihin sairauksiin, kun koronaviruksen vuoksi jätetään menemättä esimerkiksi diabetesta ja sydänsairauksia koskeville vastaanotoille. Myös työttömyys sekä mielenterveyteen, alkoholinkäyttöön ja lastensuojeluun liittyvät ongelmat lisääntyvät. Yhteiskuntaa on pakko avata lähiaikoina. Ja kun se tehdään, virus lähtee liikkeelle. Se ei ole vahinko, vaan väistämätön seuraus. Hän pitää mahdollisena, että jos virus lähtee aivan laukalle, rajoituksiin tai joihinkin niistä pitää päätyä uudestaan. Toisaalta hän toteaa, että Suomessa on vielä käyttämättä nykyisiä rajoituksia lievempiä keinoja epidemian hillitsemiseksi. – Meillä on mahdollisuus ottaa käyttöön myös lievempiä rajoituksia esimerkiksi niin, että ruokaravintolat voivat olla auki, mutta diskot eivät. Tai 50 hengen tilaisuudet kesällä ulkona sallitaan, mutta festareita ei. Jonkinlaisia käyttäytymisen muutoksia joudutaan varmaan pitämään yllä yli kesän. Rajoituksia edeltäneeseen aikaan ei voida mennä, Leino sanoo. Joissakin Euroopan maissa pohditaan esimerkiksi sitä, että koulua käytäisiin aamu- ja iltapäivävuoroissa, opetusta annettaisiin ulkona ja koululiikunnassa vältettäisiin lajeja, joissa syntyy lähikontakti. Esimerkiksi Ruotsissa ravintolat ovat auki, mutta buffet-tarjoilu ja baaritiskit on niissä kielletty. Lasten koulut ovat toiminnassa, mutta aikuisten oppilaitokset kiinni. – Kasvomaskien laajemmasta käytöstäkin voi olla apua. Meillä on siis keinoja vielä käytettävissä. Yrittäjät eivät kyseenalaista Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo yrittäjäjärjestön lähtevän siitä, että terveysviranomaiset ja hallitus arvioivat, miten koronavirusepidemiaa pitää hoitaa eikä järjestö kyseenalaista sitä. Pentikäinen toteaa vain, että rajoituksia pitää purkaa harkitusti, mutta määrätietoisesti. Suomen Yrittäjät on yksi niistä järjestöistä, joka osallistuu koronakriisistä pois pääsyä pohtivan valmisteluryhmän alatyöryhmän työhön. Koronaviruksen hillitsemiseen valittuja keinoja enemmän Suomen Yrittäjiä mietityttää se, miten yrityselämä saadaan autettua pahimman yli. Pentikäinen antaa hallitukselle tunnustusta yritysten tukipaketin nopeasta lanseerauksesta, mutta valittelee päätösten tuista viipyvän, koska koneisto ei pysty suoriutumaan tehtävästä riittävän nopeasti. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullas ei hänkään kyseenalaista hallituksen ja terveysviranomaisten koronaepidemian hoitoon valitsemaa strategiaa. – Mutta on selvää, että näin rajuja rajoitteita ei voida pitää yllä kauan, hän sanoo. Onko Ruotsin malli sittenkin viisaampi? Entä jos kuukauden, pari kestävät rajoitustoimet eivät riitäkään selättämään virusta, vaan kaikki alkaa alusta, kun rajoitustoimet päättyvät? Entä jos Ruotsin malli onkin fiksumpi: koronaviruksen vaatimat uhrit tulevat nopeasti, mutta talous välttyy vakavilta vaurioilta toisin kuin Suomessa, jossa uhrit tulevat rajoitustoimien vuoksi hitaasti, mutta ne ehkä kuitenkin tulevat, ja talous ja työllisyys kärsivät rajoituksista valtaisat vahingot? – Sitähän tässä kaikki pelkäävät, Kullas vastaa. – Menetämme bruttokansantuotetta miljardin viikossa. Myös talouskriisillä on terveydellisiä vaikutuksia. Kullaksen mielestä hallitus sai kiitettävän nopeasti ja määrätietoisesti koronaviruksen hillitsemiseen liittyvät toimet käyntiin ja Suomen kiinni, mutta tämän lisäksi hän kaipaa poliittista johtajuutta siihen, miten koronaviruksen kanssa eletään pidempään niin, että yhteiskunta silti toimii. – Tämän arviointi ja tähän varautuminen näyttää horjuvan, ja se maksaa meille paljon. ”Yrittäjille vastataan hiljaisuudella” Kullas pitää tärkeänä, että Suomi käyttää rajoitusten voimassaoloajan hyödyksi ja ottaa kaiken koronavirustartuntojen testaamiseen ja jäljittämiseen tarjolla olevan kapasiteetin käyttöön: julkisen lisäksi myös yksityisen. – On todella vaikea ymmärtää, miksi yksityisiä resursseja ei oteta käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL vastaavat näihin tarjouksiin toistuvasti joko hiljaisuudella tai sanomalla, että ”ei tarvita”. On rakennettava sellainen testaus- ja jäljityskapasiteetti, että ihmiset pystyvät käymään töissä ja koulussa, vaikka virus onkin keskuudessamme. Kullaksen mielestä julkinen sektori on kriisissä suhtautunut muutoinkin nihkeästi yksityiseen sektoriin. Keskellä kriisiä on hänestä oikea aika miettiä, miten kriisistä tullaan ulos. – Mikä on uusi normaali vuoden kuluttua? Sitä pitää miettiä nyt, eikä vuoden päästä. Miten luottamus palautetaan niin, että ihmiset uskaltavat mennä ravintoloihin ja kuntosaleille ja perustaa niitä? Kullas katsoo, että koska kriisi ei kohtele kaikkia yrityksiä ja aloja samalla tavalla, yritystuet pitää osata kohdentaa niille, joille isku on pahin. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen pitää tärkeänä, että kriisin pitkittyessä yritysten tukemiseen osoitetaan lisää rahaa jo päätettyjen tukien lisäksi. Pentikäinen kertoo Suomen Yrittäjien myös tavoittelevan, että sen kärkihankkeet, joilla työelämään muun muassa tuodaan lisää joustoja ja paikallista sopimista, otetaan käyttöön. Nyt etsitään tietä ulos kriisistä Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on puheenjohtajana hallituksen asettamassa uudessa valmisteluryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella vappuun mennessä Suomen tie ulos koronakriisistä ja miettiä toukokuun loppuun mennessä, miten kriisin aiheuttamia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja korjataan. Työryhmä kokoontui ensi kerran perjantaina 17. huhtikuuta, mutta Hetemäki korostaa, että työtä keinojen etsimiseksi pois koronakriisistä on tehty tähänkin asti. Hetemäen mielestä nöyryys on hyväksi, kun keinoja selviytymiseen etsitään. – Kukaan ei tiedä kaikkia vaikutuksia, joita kriisillä on. Olisi yllätys, jos mitään yllättävää ei tapahtuisi. Korostan kuitenkin, että päätöksiä täytyy kyetä tekemään. Tämä virus ei odota, että teemme asioita normaalissa aikataulussa. Hetemäen mukaan tässä vaiheessa on helpompi sanoa, mitä ei pidä tehdä kuin mitä pitää. – On meidän tehtävämme löytää keinot, jotka turvaavat ihmisten terveyden, mutta minimoivat sosiaaliset ja taloudelliset haitat. Rajoituksista pitää päästä eroon niin pian kuin mahdollista. Se edellyttää, että meillä on muita toimia korvaamaan rajoitteet, Hetemäki sanoo ja viittaa koronavirustestauksen ja tartuntaketjujen jäljittämisen lisäämiseen. Entä, jos Ruotsin malli on sittenkin Suomen epidemiaa hidastavaa strategiaa parempi: ottaa koronaviruksen vaatimat uhrit, joita Suomellekin tulee, mutta päästä kriisistä ulos nopeammin ja vähemmin vaurioin? – Kukaan ei tiedä ennen kuin jälkeen päin, mikä on paras strategia. Hallitus on kuitenkin valinnut selvän linjan suojella riskiryhmiä, huolehtia tehohoitokapasiteetista ja samalla minimoida taloudelle sekä ihmisten toimeentulolle ja hyvinvoinnille syntyvät haitat. Riskinä uusi aalto Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty sanoo, että kukaan ei pysty nyt ihan varmasti vastaamaan kysymykseen, miten koronakriisistä päästään pois. Hän pitää todennäköisimpänä uloskäyntinä sitä, että koronavirus muuttuu osaksi normaalia virusten joukkoa. Kun laumaimmuniteetti kehittyy, viruksen määrä vähenee, taudinkuva lievenee ja koronaviruksesta tulee kausi-influenssan kaltainen virus. – Tämä on todennäköisin vaihtoehto. Vähemmän todennäköinen vaihtoehto on se, että virus katoaa kuten aiempi Sars-virus teki. Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kannattaa Suomessa noudatettavan Etelä-Korean ja Saksan mallia niin, että testauksia tehdään runsaasti, tartuntaketjut jäljitetään ja altistuneet eristetään. – Nämä yksin eivät ratkaise ongelmaa, mutta vähentävät uusien tartuntojen määrää niin, että yhteiskuntaa voidaan avata uudelleen. Toki jatkuva riski uudesta aallosta on olemassa. Heikki Hyöty sanoo, että maailman pitää ottaa oppia koronaviruspandemiasta, koska uusia pandemioita tulee varmasti. – Jossain vaiheessa tulee seuraava. Pitää luoda järjestelmä, jonka avulla pystytään olemaan valppaana ja näkemään, kun virus ilmaantuu ja alkaa levitä väestössä. Oikaisu: Korjattu THL:n Mika Salmisen titteli 18.4. kello 16.06. Mika Salminen ei ole THL:n pääjohtaja vaan terveysyksikön johtaja.