Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Raimo Helminen sukelsi yöhön ilman otsalamppua, Pekka Saravo ei ole nukkunut osuutensa jälkeen – ”Tämä on sellaista flow’ssa surffaamista”

Aamulehden julkkisjoukkue starttasi muiden tavoin Jukolan viestin pitkälle taipaleelle myöhään lauantai-iltana. Sunnuntain aamuyhdeksään mennessä matkaa on taittunut jo yli 30 kilometriä yhteensä 73 kilometrin viestimatkasta. Julkkisjoukkueen viestin avasi Tappara-ikoni Pekka Saravo , joka kulki kymmenen ja puoli kilometriä kahteen tuntiin. – Ennakkokaavailuihin verraten meni todella hyvin. Parissa tunnissa reissu tehty, ehjänä maaliin ja Raipe pimeällä metsään ilman otsalamppua, niin kaikki osui tavallaan kohdalleen, Saravo hymyili. Avausosuuden juossut Saravo suunnitteli aloittavansa rauhassa. Tahtia voisi kiristää myöhemmin, jos sille olisi tarvetta. – Olihan se lähtö ihan huikea kokemus, porukkaa oli aivan pirusti. Olin kaikissa harjoituksissa pummannut ensimmäisen rastin, joten nyt ajattelin lähteä rauhassa. Saravon mukaan taktiikka ei ollut väärä, muttei myöskään kovin toimiva. Hän suunnisti lopulta maaliin sijalla 1452. Sijoitus oli sama lähes koko osuuden ajan. – Vaikka energiaa olisi ollut juosta kovempaakin, ei siellä kenestäkään oikein päässyt ohitse. Kun niille sijoille letkaan jämähti, niin se oli vauhti, millä loppuun asti mentiin. – Olihan siellä hajontaa, ja jokaisen rastin jälkeen piti löytää suunnistamalla se oma porukka, Saravo sanoi. Helminen ei kiihdytellyt vaan eteni rauhassa maaliin Noin yhden aikaan yöllä osuudeltaan maaliin saapunut Saravo kuvailee, että fiilis oman osuuden jälkeen on ollut aivan huikea. – Tämä on ollut sellaista flow’ssa surffaamista ympäri aluetta, vielä ei ole makuupussia tarvinnut, sanoo Saravo. Kuten Saravo kertoi, Raimo Helminen pääsi suunnistamaan toista osuutta Jukolan yössä. Ilman otsalamppua suunnistanut Helminen sanoo olleensa eniten hukassa ensimmäisellä rastilla. – Siinä ajattelin, että näinkö se menee koko yön, mutta sen jälkeen sujui paremmin. Olen todella tyytyväinen, että rastit löytyivät ja pääsin maaliin, Helminen tuumasi aamuvarhaisella. Helminen selviytyi Jukolan metsästä pois reilussa kolmessa tunnissa. Yli kymmenen kilometrin matka ei tuntunut metsässä raskaalta, vaikka aamulla jaloissa painoikin. – En joutunut koville, sillä vauhti oli rauhallinen, kuten 55-vuotiaalla kuuluu ollakin. Ei tarvinnut kauheita kiihdytyksiä vetää. Myös Helminen sanoo saaneensa apua muilta suunnistustovereilta. – Metsässä oli hyvä tunnelma, autoimme paljon toisiamme. Kyllä siellä tuttujakin tuli vastaan, mutta ei se nyt mikään jäähalli ollut, Helminen naurahtaa. Jukolassa oli apua tarjolla Julkkisjoukkueen kolmannelle osuudella lähtenyt Tommi Evilä pääsi Helmisen jälkeen metsään sijalta 1774. Hän arveli ennen lähtöä selviytyvänsä metsästä neljässä tunnissa. – Harvemmin tulee vedettyä Jukola ja puolimaraton samaan, nyt tuli sekin tehtyä, Evilä totesi. Yli 13 kilometrin matkan suunnistanut Evilä myönsi, että pitkillä väleillä tuli pummeja. – Kun on pienikin heitto suunnassa, mennään toista kilometriä sivuun. Siellä oli kuitenkin ihania herrasmiehiä ja leidejä reissun päällä: teimme yhteistyötä monesti ja selvisimme yhdessä, Evilä jatkoi. Evilä ei osaa sanoa, miten suunnistusura Jukolan jälkeen jatkuu. – Varmaan myyn ja lahjoitan kaikki kamppeeni ja muistelen tätä kiikkutuolissa. Jukolan kolmososuus ei varmaan ole se, mistä suunnistus kannattaa aloittaa, mutta asia oli niin tärkeä, että en voinut vetäytyä. Evilä viittaa hyväntekeväisyystyöhön, jota julkkis- ja lukijajoukkueet ovat tehneet urakkansa yhteydessä. Toistaiseksi Taysin lasten ja nuorten sairaalalle on kertynyt yli 60 000 euron potti.