Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Mitä koulutukselle luvattiin milläkin asteella? – Näin opettajien ja koulujen edustajat kommentoivat hallitusohjelman lisäyksiä koulutukseen

Hallitusohjelma palauttaa uskoa koulutuksen merkitykseen, kehuu Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen . – Tämä on rohkea suunnanmuutos, johon OAJ on monilta osin tyytyväinen, Luukkainen kommentoi ensivaikutelmiaan hallitusohjelmasta. Luukkainen kertoo verranneensa tilannetta vuonna 2011 aloittaneeseen Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen, joka teki mittavat leikkaukset koulutukseen. – Silloin puhuttiin oppimisen ja tutkimuksen rohkeudesta ja leikattiin. Nytkin puhutaan rohkeudesta, mutta tällä kertaa kouluihin satsataan. Siitä seuraa erilainen henkinen vire, Luukkainen toteaa. Hän korostaa silti, ettei kyse ole puoluepoliittisesta kannanotosta. Erityiskiitosta Luukkainen antaa hallitukselle siitä, että se aikoo laajentaa oppivelvollisuuden koskemaan lukiota ja ammattikoulua. – Ratkaisuna se on verrattavissa jopa peruskoulu-uudistukseen. Konsepti ei silti ole vielä valmis, ja se vaatii käytännön toimia peruskouluun siirtymän helpottamiseksi. Myös se on OAJ:n mielestä tärkeää, että koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen luvataan tarkastella. – OAJ on vaatinut tätä vuodesta 2007 lähtien. Me toivomme, että valmistelu olisi parlamentaarista, koska se sitouttaisi pitkälle aikavälille. Varhaiskasvatus Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen on erittäin tärkeä toimi hallitukselta, kiittelee OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. – Se on tärkeä muutos, koska se poistaa perhetaustan merkitystä ja tasaa lasten taustoja. Kyse on lapsen oikeudesta, eikä perheen, Luukkainen muistuttaa. Jatkossa kaikilla perheillä on oikeus täyteen päivähoitoon riippumatta vanhempien työskentelystä tai muista tekijöistä. Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) hallitus rajasi lapsen subjektiivista päivähoito-oikeutta, mikäli toinen vanhemmista oli osan aikaa kotona. Luukkainen kiittää hallitusta myös siitä, että se myös palauttaa aikaisemman ryhmäkokorajan, jossa yhtä opettajaa kohti saa olla enintään kahdeksan lasta. Sipilän hallitus nosti suhdetta niin, että yhtä opettaja kohti sai olla kahdeksan lasta. – Se taas on pettymys, että esiopetusta ei laajennettu kaksivuotiseksi, Luukkainen sanoo. Perusaste Perusopetuksessa ongelmana on Luukkaisen mukaan se, että erityisen tuen osalta hallitusohjelman linjaukset jäivät löysiksi. – Mielestämme tärkeintä olisi, että perusopetuksen erityisopetusta lisättäisiin nyt selkeästi, mutta hallitusohjelmassa tätä on nyt vain luvattu ympäripyöreästi selvittää, Luukkainen kritisoi. Erityisopetuksen lisääminen on Luukkaisen mukaan erittäin tärkeää, koska erityisopetusta vaativat oppilaat eívät ole olleet omissa ryhmissä, vaan osana isoja luokkia. Siitä kärsii erityisopetusta tarvitsevat sekä muu luokka. – Tarvitaan pienempiä ryhmäkokoja ja erityistä tukea tarvitseville pienryhmiä. Luukkainen kritisoi sitä, että oppilaiden ja opettajien suhdetta ei kirjattu, kun näin tehtiin vanhusten hoitajamitoituksessa. Lukio Hallitusohjelma lupaa lukioille 18 miljoonaa euroa lisärahoitusta. – Kiitämme hyvästä suunnasta, mutta yhä jäädään pahasti miinukselle, koska kahden edellisen hallituksen aikana lukioilta on leikattu noin 120 miljoonaa euroa, Luukkainen sanoo. Kunnat ovat rahoittaneet lukioitaan omista varoistaan, kun valtionrahoitus on viime vuosina laskenut. Se asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. – Erityisesti pienillä ja keskisuurilla kunnilla on kova paine lisätä omaa rahaa lukioihin, koska niissä leikkaukset ovat vaarantaneet koko lukioiden olemassaolon, Luukkainen sanoo. Ammatillinen opetus Ammatilliseen opetukseen hallitusohjelmassa tehtävät lisäykset opettajamäärään ovat todella tärkeitä, Luukkainen sanoo. – Kahden hallituskauden aikana on lähtenyt noin 1 600 opettajaa, nyt luvataan 1 000 uutta, mikä on erinomaista, paitsi että lisäys on tällä erää vain määräaikainen. Luukkainen sanoo leikkauksia ammatilliseen koulutukseen Sipilän hallituksen kaikkein isoimmaksi virheeksi. – Oli naivia idealismia, että ammatillisessa koulutuksessa olevat 16-, 17- ja 18-vuotiaat pystyisivät noin vain itseopiskeluun, kun lähiopetuksen määrä laski jyrkästi. Nyt luvattu lisäys on on siksi Luukkaisen mukaan hyvin tärkeä. – Sillä on suora yhteys lähiopetuksen määrään. Suunta on oikea, mutta yhä jäädään miinukselle opettajamäärässä. Yliopistot Yliopistojen edunvalvoja Suomen yliopistot Unifi on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa luvataan lisätä yliopistojen perusrahoitusta. Unifin hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen sanoo, että yliopistojen perusrahoituksen lisäys on juuri se, mitä yliopistot ovat odottaneet. – Se mahdollistaa yliopistojen kehittämisen, kun yliopistot saavat ennakoitavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, Mönkkönen toteaa. Yliopistojen vuosittaisia määrärahoja lisätään 40 miljoonalla eurolla ja samalla yliopistoindeksi palautetaan. Indeksikorotukset tuovat yliopistoille noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, Mönkkönen arvioi. Mönkkönen ei halua arvioida ohjelman vaikutuksia vielä tarkemmin, koska yksityiskohdat eivät ole tiedossa, eikä se, miten lisäraha lopulta yliopistoille jyvitetään. – Tärkeää on, että suunta on nyt selkeästi kääntynyt, ja hallitus on tunnustanut tutkimuksen ja koulutuksen merkittävyyden, Mönkkönen sanoo. Ammattikorkeakoulut Koulutuksen rahoituksen lisääminen on osoitus suunnan muutoksesta, kiittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene tänään julkaistua hallitusohjelmaa. – Alueellista korkeakoulujärjestelmää koskeva kirjaus antaa tulevaisuuden uskoa ammattikorkeakouluille, arvioi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen . Hallitus lisää ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodessa ja lisäksi indeksikorotukset palautetaan. – Ammattikorkeakoulujen vuotuisesta rahoituksesta on leikattu 200 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen korottaminen ja indeksikorotus tarkoittavat noin 40 miljoonan vuotuista lisäystä, Lempinen kiittää. Hallitusohjelmaan kirjatut hoitajien, ammatillisten opettajien ja poliisien määrän lisääminen tarkoittavat lisää töitä ammattikorkeakouluille, Lempinen sanoo. Sosiaali- ja terveysalalle valmistuu ammattikorkeakouluista noin 9000 työntekijää vuosittain, ja ammatillisia opettajia kouluttaa viisi ammattikorkeakoulua. Nämä lisäykset tukevat Arenen mukaan koulujen hakijasuman purkamista, mutta ne eivät vähennä opiskelupaikkojen ja resurssien tarvetta. – Tähän vastataan parhaiten vahvistamalla korkeakoulujen perusrahoitusta, Lempinen sanoo. Hallituksen seuraavalle kolmelle vuodelle lupaama 150 miljoonan euron lisäys Business Finlandin johtamaan tutkimus ja kehitys -rahoitukseen hyödyttää kouluista etenkin ammattikorkeakouluja. Arene pitää Business Finlandin lisättyä rahoitusta positiivisena, koska AMK:t tekevät paljon yritysyhteistyötä.