Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Eliud Kipchogen huikea menestyssuora päättyi Lontoossa – Muistot viime vuoden haamukisasta säilyvät: ”Se oli kuin ensimmäinen kuumatka”

Yksi huikea menestysjakso kestävyysjuoksussa päättyi sunnuntaina, kun vuoden 2013 jälkeen voitosta voittoon juossut Kenian Eliud Kipchoge , 35, hyytyi kahdeksanneksi Lontoon maratonilla. Ennen sunnuntaita Kipchoge oli voittanut yhtä lukuun ottamatta kaikki maratonkisansa vuonna 2012 alkaneella maantiejuoksu-urallaan. Edellinen tappio tuli Berliinin maratonilla 2013. Vuonna 2018 Kipchoge juoksi Berliinissä yhä voimassa olevan maailmanennätyksen 2.01.39. Lontoon maratonin Kipchoge voitti 2015, 2016, 2018 ja 2019. Rion olympiakisoissa kultaa juhlinutta Kipchogea tituleerattiin monesti modernin ajan parhaaksi maratoonariksi. Lontoon maraton päättyi tällä kertaa etiopialaisten kekkereihin: Shura Kitata ylitti maalilinjan ensimmäisenä. Voittoaika oli 2.05.41. Kitata on 24-vuotias. Hän oli kaksi vuotta sitten kakkonen Lontoon maratonilla Kipchogen voittaessa. Kitatan meriittilistalta löytyvät muun muassa Rooman ja Frankfurtin maratonin voitot ja kakkossija New Yorkin maratonilla 2018. Kipchogen tappio oli iso pettymys kenialaisille, jotka seurasivat kisaa suurin joukoin toreilla ja elokuvateattereissa kotimaassaan. Kipchogen kotikulmilla Eldoretissa kansaa oli sankoin joukon katsomossa kisaa videotaululta. Eri puolilla Keniaa juoksua seurattiin myös drive in -elokuvateattereissa. Lohtua kenialaisille toi Brigid Kosgei, joka voitti naisten kilpailun ajalla 2.18.58. Ennen kisaa Kipchoge esitteli uusia Kenian värein koristeltuja juoksukenkiään. Lähes samanlaisilla Nike Air Zoom Alphfly Next% -tossuilla KIpchoge juoksi Wienissä viime vuoden lokakuussa maratonin ensimmäistä kertaa lajin historiassa alle kahden tunnin. Aika oli 1.59.40,2, mutta tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska sitä ei juostu virallisessa kilpailussa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto, WA, ei myöskään salli kiertävien jänisten käyttöä. Kipchogea kirittivät Wienissä hänen edellään ajanut auto ja kaikkiaan 41 "jänistä", jotka vuorotellen antoivat hänelle tuulensuojaa. Epävirallisuudesta huolimatta suoritus oli ällistyttävä. Kipchoge itse vertasi sitä Roger Bannisterin "haamumailiin" – ensimmäiseen neljän minuutin alitukseen mailin matkalla vuonna 1954. Juoksua paikan päällä seuranneet entiset maratonmestarit sanoivat, että se oli samanlainen hetki kuin ensimmäisen miehen laskeutuminen kuun pinnalle. Brightonin yliopiston professori Yannis Pitsiladis ei ollut yhtä innoissaan kuin monet muut paikalla olleet. – Mielestäni se oli urheiluhistorian paras markkinointitemppu. ”Kuin trampoliinilla hyppisi Uudet juoksujalkineet ovat puhuttaneet yleisurheilukansaa pitkin kautta. WA kielsi kesällä niin sanottujen paksupohjaisten kenkien käytön ratamatkoilla ja maastojuoksussa. Radalla 800 metrillä ja sitä pidemmillä matkoilla tossujen pohjan paksuus saa olla enintään 25 milliä. Tossuvalmistajat olivat tuoneet markkinoille jopa 35 millin paksuisia ratajuoksujalkineita. WA halusi puuttua tilanteeseen ripeästi ja määritteli rajat tossujen paksuudelle. – WA halusi toimia nopeasti, koska on aina huono juttu, jos ennätyksiä joudutaan jälkikäteen kumoamaan, kansainvälisissä tuomaritehtävissä toimiva pirkkalalainen Pasi Oksanen sanoo. Kesällä uusi tossusääntö nostatti jonkun verran kohua. Suomen urheiluliitto otti pykälän käyttöön vain viikon varoitusajalla ennen Kalevan kisoja. Muun muassa 5 000 ja 10 000 metrin mestaruudet voittanut Annemari Kiekara oli ihmeissään, kun ei saanut käyttää "sisään ajamiaan" joustotossuja, vaan joutui etsimään itselleen ohuempipohjaiset jalkineet. Maantiejuoksussa 25 millin sääntö ei ole voimassa. Maratonilla tossun pohja voi olla 40 millin paksuinen. Kuvissa Kipchogen tossuihin verrattavat jalkineet ovatkin todella massiivisen näköisiä. Yhdysvaltalaisjuoksija Jacob Riley kokeili paksupohjaisia jalkineita ja vertasi niillä juoksemista trampoliinilla hyppimiseen. ”Kaikkien saatavilla” Kilpailu tossumarkkinoilla on kovaa ja isoimmat merkit tekevät jatkuvaa tutkimustyötä kehitellessään uusia entistä parempia jalkineita. WA:n tehtävä on valvoa, ettei yksittäinen urheilija saa etua tossuistaan. – Pohjan paksuuden ohella on oleellista, että tossun pitää olla yleisesti saatavilla. Tokiota ajatellen se tarkoittaa sitä, että uusi jalkine pitää olla kaupan hyllyllä 4–6 kuukautta ennen olympiakisoja. Muuten sitä ei saa käyttää, Oksanen selvittää.