Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kirjastosta vastataan äidille: Pelejä on kirjastossa, koska ne ovat osa lukutaitoa

Yleisönosastokirjoituksessaan (AL 9.3.2020) Jutta Kyösti kirjoittaa, että kirjastot ovat tehneet virheen sijoittaessaan lapsille suunnattuja pelikoneita lastenkirjahyllyjen läheisyyteen, sillä ne vetävät lasten mielenkiinnon kirjoista peleihin. Kuten Kyösti kirjoittaa, kirjaston keskeinen tehtävä on lukutaidon ja kirjallisuuden edistäminen. Viime vuosina etenkin lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukemiseen onkin panostettu Tampereen kaupunginkirjastossa lisäämällä lasten- ja nuortenkirjojen hankintamääriä viiden vuoden aikana peräti 50 prosentilla. Lisäksi kirjastoissa annetaan valtavasti henkilökohtaisia lukusuosituksia, järjestetään koululuokille kirjavinkkausta (vuonna 2019 Tampereella 4 500 oppilaalle) ja päivitetystä Pirkanmaan lukudiplomista on tehty helppokäyttöiset mobiilisovellukset. Työ lukemisen edistämiseksi tuottaa tulosta, sillä lasten ja nuorten osastojen lainaus on kasvanut Tampereella jo usean vuoden ajan. Vuonna 2019 lasten ja nuorten lainaus kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 37,1 prosenttia kaikista lainoista. Kirjaston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu kuitenkin myös tarjota pääsy erilaisiin aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, tarjota ohjausta ja tukea monipuoliseen lukutaitoon, sekä tarjota tiloja oppimiseen ja harrastamiseen. Pelit, pelaaminen ja pelikulttuuri sekä erilaiset digitaaliset välineet ovat tulleet lastemme arkeen jäädäkseen, vaikka ymmärrettävästi älylaitteiden käyttö tuo perheiden arkeen myös uusia haasteita ja huolta. Laitteiden käyttö ja pelien ja pelikulttuurin ymmärrys ovat kuitenkin osa monilukutaitoa. Pelaaminen voi olla myös aikuisen ja lapsen yhteinen harrastus, ja laitteilla voi pelaamisen lisäksi tehdä myös paljon muuta hauskaa ja hyödyllistä. Pienten lasten pelitableteilla on kirjastoammattilaisten laatima valikoima sekä viihdyttäviä että opettavaisia pelejä, sekä Lukulumo-sovellus, jossa voi kuunnella ja katsella lastenkirjoja kymmenillä eri kielillä. Pelit ovat tarinallisia, ja samaa jatkumoa suullisen ja kirjallisen tarinankerronnan kanssa. Pelit ovat lapsille yhteinen puheenaihe, ja kirjasto edistää yhdenvertaisuutta tarjoamalla laitteet myös niille, joilla ei kotona ole mahdollisuutta pelata. Kirjastossa pelaaminen tarjoaa myös henkilökunnalle hyviä tilaisuuksia keskustella lasten kanssa yhdessä pelien ja videoiden sisällöistä, ikärajoista, ruutuajasta sekä yhdessä toimimisen taidoista ja pelisäännöistä. Lapset voivat pelata kirjaston tietokoneilla tai pelikonsolilla korkeintaan tunnin päivässä. Voisiko yhteisellä kirjastokäynnilläkin sopia, että lapsi pelaa jonkin aikaa ja sen jälkeen tutustutaan kirjoihin? Kirjoittaja on Tampereen kaupunginkirjaston palvelupäällikkö