Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Suomi tarvitsee lisää opiskelijoita ulkomailta

Vuonna 2018 Suomessa oli jaossa 47 500 korkeakoulupaikkaa, mutta samana vuonna syntyi vain 47 307 lasta. Suomessa syntyvät ikäluokat eivät tulevaisuudessa riitä täyttämään edes korkeakoulupaikkoja. Syntyvyyden nopea kasvu ei ehkä ole mahdollista tällä hetkellä, mutta hallituksella voisi olla ohjelma sitä varten. Toinen vaihtoehto on houkutella ulkomaalaisia osaajia Suomeen. Arvioiden mukaan Suomen tarve työvoiman maahanmuutolle on noin 20 000 henkilöä vuodessa. Kansainvälisistä osaajista on globaalisti kova kilpailu. Tämän kilpailun vahvoja voittajia ovat englanninkieliset maat. Vaikka Suomi ei ole englanninkielinen maa, nuoret sukupolvet puhuvat täällä hyvin englantia. Lisäksi Suomella on ulkomailla hyvä maine, muiden joukossa laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, hyvinvointivaltioon, turvalliseen elinympäristöön ja työ- ja perhe-elämän tasapainoon liittyen. Näillä Suomi voi hyvin lähteä houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia opiskelemaan ja työskentelemään Suomessa. Suomi on hyvin hoidettu, kaunis ja toimiva maa, mutta maahanmuuttajien määrä on melko alhainen. Suomi voisi käynnistää tiedotuskampanjan parhaista ominaisuuksistaan. Muun muassa IT-alan osaajista on kova pula Pirkanmaan alueen lisäksi koko Suomessa. IT-alan asiantuntijoiden pulaan ei ole mitään nopeaa lääkettä, mutta hallitus voisi laatia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelman. Lyhyellä aikavälillä hallitus voisi helpottaa oleskelulupaprosessia ulkomaalaisille IT-alan osaajille ja mainostaa Suomessa olevaa IT-alan ammattilaisten tarvetta eri maissa. Keskipitkällä aikavälillä suomalaiset korkeakoulut voisivat tehdä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa yhteistyötä IT-alan osaajien kouluttamiseksi. Pitkällä aikavälillä hallitus voisi lisätä englanninkielisten IT-alan tutkinto-ohjelmien määrää suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Aasialaiset opiskelijat voivat olla suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen englanninkielisten maksullisten IT-alan tutkinto-ohjelmien asiakkaita. Painopiste pitäisi olla kandidaattitason IT-alan tutkinnoissa. Aasiassa vanhemmat kouluttavat lapsiansa eniten insinööreiksi ja lääkäreiksi. Houkuttelevat IT- ja insinöörialan tutkinto-ohjelmat, esimerkiksi ohjelmistotuotanto, automaatiotekniikka, sähkötekniikka, tietokonetekniikka, robottitekniikka ja ilmailutekniikka toisivat tuhansia aasialaisia maksavia opiskelijoita Suomeen. Tampereen korkeakouluyhteisö voisi pohtia näiden englanninkielisten insinööriohjelmien aloittamista saadakseen lisää maksavia tutkinto-opiskelijoita – uusien tutkinto-ohjelmien avaamisessa pitäisi ottaa huomioon globaalit trendit ja kysyntä. Nykyään opiskelijoiden ja osaajien liikkuminen kehittyneiden maiden välillä ja jääminen pysyvästi toiseen maahan ei ole niin suosittua. Tässä tilanteessa Suomi voi hyvin yrittää rekrytoida osaajia ja houkutella maksavia tutkinto-opiskelijoita muun muassa Etelä Aasiasta. Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori ja lehtori TAMK:issa.