Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Uusi sääntö on helpotus F1-kuskeille – Jyrki Järvilehto kertoo pysäyttävän tiedon omasta ajopainostaan: ”Vedin kympin lenkin, kävin uimassa ja sitten menin punnitukseen”

Valtteri Bottaksen olemuksesta niin radalla kuin sen ulkopuolella huokuu, että hän on täysin sinut tämänhetkisen tilanteensa kanssa. Iso tekijä on paljon puhuttu muutos henkisellä puolella, mutta myös fysiologisesti tilanne on parempi kuin hänen urallaan koskaan. Suuri syy siihen on formula ykkösissä muuttuneet painorajoitukset, joita Bottas kehui jo ennen kauden avausosakilpailua Australiassa. – Olen voinut ihan oikeasti syödä. On ollut mukavaa, kun on voinut ottaa painoa kilon tai pari. Olen nyt melko lähellä luontaista painoani, Bottas kuvaili Motorsportille Melbournessa. Bottaksen mukaan viime talvi oli ensimmäinen moneen vuoteen, kun hänellä ei ollut minkäänlaista sairastelua. – Voin syödä enemmän ja varmistaa näin sen, että kun harjoittelen, saan kaikki ravintoaineet ja palaudun hyvin. Tuntuu hyvältä. – Olen joutunut olemaan koko F1-urani ajan normaalipainoni alapuolella, ja silloin se on jatkuvaa taistelua asian kanssa. Kaudeksi 2019 voimaan astuneiden painorajoitteiden mukaan käytännössä kaikki kuskit painavat vähintään 80 kiloa varusteet päällään. Jos vaaka pysähtyy alle 80 kiloon, massaa nostetaan ohjaamoon laitettavilla painoilla. Toisin sanottuna laihduttamisesta ei ole enää hyötyä. Jyrki Järvilehto analysoi Valtteri Bottaksen ja Lewis Hamiltonin taistelua Mercedeksellä: Lihaskuntoa F1-asiantuntija Jyrki Järvilehto uskoo, että uusi sääntö on tuonut suurta helpotusta Bottakselle. – Varmaan helpotti huomattavasti tilannetta ja teki elämisen huomattavasti mukavammaksi. Niin varmasti monella muullakin kuskilla. Ei se mukavaa ole, että joutuu katsomaan jatkuvasti, mitä syö. Kovana treenaajana tunnettu Bottas ei ole pitkä (173 senttiä), mutta ajamista helpottava hyvä lihaskunto näkyy vaa'alla. – Lihastreenaus on aina ollut vaikea tehdä, koska lihaksista tulee aina sitä painoa lisää. Nyt pystyy tekemään vähän kaikenlaista ja pitämään lihaskunnosta huolta ilman pelkoa painonnoususta, Järvilehto tuumaa. Karkean arvion mukaan kymmenen kiloa lisää painoa tuo kierrosaikaan 0,3 sekuntia. Kun paalupaikkoja ratkotaan sadas- ja tuhannesosilla, parin kilon heitto kuskien painossa voi olla ratkaiseva. Nico Rosberg on kertonut lopettaneensa pyöräilyn kaudella 2016, jotta hänen reisilihaksensa eivät kasvaisi liian painaviksi. Hänen painostaan putosi kesän aikana yksi kilogramma. – Yksi kilo kehossa on 0,04 sekuntia kierroksella, kun auto on rajapainossaan, Rosberg selitti Motorsport Weekille marraskuussa 2017. Rosberg uskoi painonpudotuksen auttaneen hänet paalulle Japanissa, jolloin hän päihitti Hamiltonin 0,01 sekunnin erolla aika-ajossa. Myös Hamilton on ottanut kaiken irti F1:n uudesta painorajoituksesta. Britti on kertonut nostaneensa kehonsa massaa peräti seitsemällä kilolla viime kaudesta vegaaniruokavaliollaan. – Olen saanut runsaasti proteiinia ja hankkinut lihasta, ja olen terveempi ja onnellisempi kuin koskaan, nykyään 75-kiloinen Hamilton kertoi Instagram-tilillään. 65 kiloa Järvilehdon F1-uran vuosina 1990-luvulla painonhallinta oli vielä astetta suuremmassa roolissa autojen ollessa huomattavasti nykyisiä kevyempiä. Kuskit punnittiin autojen kanssa, joten mitä kevyempi kuski oli, sitä enemmän kierrosaikakello piti. 181-senttinen Järvilehto muistaa olleensa äärimmäisen tiukassa kunnossa erityisesti kaudella 1993 ajaessaan Sauberilla. – Oli itse asiassa Sauberin ensimmäinen kisa ja oltiin Etelä-Afrikassa, kun painoin kypärä päässä ja ajokamat päällä 65 kiloa. Järvilehtoa ei oltu patistettu laihduttamaan. Hän harrasti tuohon aikaan triathlonia intohimoisesti. – Sinä aamuna kun oli punnitus, mä vedin kympin lenkin, kävin uimassa kaksi kilometriä ja sitten mä menin punnitukseen, Järvilehto muistaa.