Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kaupallinen yhteistyö: LähiTapiola - Näin kotiseudullasi sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

Suomalaisten eliniänodote on vuosikymmenten kuluessa noussut, mutta terveiden elinvuosien määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Suurempi osa suomalaisista siis elää pitkään, mutta osalla kansasta toimintakyky romahtaa jo varsin aikaisin. Tämä on sääli, sillä omaan vointiin – myös kansansairauksien ehkäisyyn – voi vaikuttaa itse. Annamme vinkit tähän artikkelin lopussa. Vastaa kuitenkin aluksi muutamaan kysymykseen, niin kerromme, mihin kansansairauteen tilastojen valossa todennäköisimmin sairastut. Kartta kertoo erot Suomessa niin julkinen kuin yksityinen sektori on ansiokkaasti tutkinut kansan hyvinvointia ja tilastoinut terveystietoja ja terveydenhuollon kulurakennetta vuosikymmenien ajan. Pureudutaan seuraavaksi suomalaisten ja suomalaisen terveydenhuollon tilaan tilastojen kautta. Yksi hyvä tapa tarkastella suomalaisten vointia on perehtyä THL:n sairastavuusindeksiin, joka kuvaa väestön sairastavuutta Suomen eri alueilla suhteessa koko maahan. Kun sairaudet piirretään kartalle, näkyy Suomen kahtia jakautuminen hyvin selkeästi. Tervein kansanosa asuu Ahvenanmaalla ja Länsi- ja Etelä-rannikolla. Sairastavuus on suurinta pohjoisessa ja idässä. Voit tutustua alueesi tilanteeseen viemällä hiiren oman maakuntasi kohdalle. Valitsemalla kartan alapuolella olevalta janalta haluamasi kohdan, voit tarkastella tietoja maakunnittain. Koko maan vertailuluku on 100 ja mitä pienempi alueen luku on, sitä terveempi väestö on. Tuorein THL:n tilasto koskee vuotta 2016. Suomen eri puolin sairastetaan eri tavoin Kun suomalaisten vointiin halutaan perehtyä tarkemmin, on syytä ensin tutustua meitä vaivaaviin sairauksiin. Alla pikakurssi aiheesta. Itse sairauksia kiinnostavampaa on kuitenkin katsoa sairausryhmien alueellisia eroja. Suomen eri puolin nimittäin sairastetaan eri tavoin. Alla olevan grafiikan avulla voit perehtyä alueesi tilanteeseen ja verrata sitä muihin maakuntiin. Yleisen sairastavuusindeksin tapaan koko maan vertailuluku on 100. Katso esitys painamalla play-nappulaa tai selaa grafiikkaa alajanaa liikuttamalla. Kysyimme syitä alueiden välisiin eroihin LähiTapiolan terveysjohtaja Jani Tikkaselta . Lääketieteen tohtori Tikkanen on toiminut muun muassa Harvardin yliopistossa tutkijana, jossa hän syventyi sydänperäisten äkkikuolemien ennaltaehkäisyyn. – Huolestuttavaa on se, että vaikka väestön terveys on pitkällä tähtäimellä ja kokonaisuutena mennyt parempaan suuntaan eli sairastamme vähemmän, väestö on alkanut jakaantua kahtia. Tämä tarkoittaa, että osa ihmisistä sairastaa enemmän ja voi huonommin ja taas osa ihmisistä pystyy pitämään itsestään parempaa huolta ja myös sairastaa vähemmän, Tikkanen summaa videolla. Lue lisää: Selvitä millaista elämänturvaa sinä tarvitset . Eroja myös sote-kuluissa Suomalaisten elinajanodote on vuosikymmenten kuluessa noussut, mutta terveiden elinvuosien määrä ei ole samassa suhteessa kasvanut. Suurempi osa suomalaisista siis elää pitkään, mutta osalla kansasta toimintakyky romahtaa jo varsin aikaisin. Vuonna 2018 vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Tilastokeskuksen mukaan 78,9 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,3 vuotta. Kolmessakymmenessä vuodessa miesten elinajanodote on kasvanut noin kahdeksalla vuodella ja naisten viidellä. Jos on sairastavuudessa alueellisia eroja, niin on niitä myös elinajassa. Esimerkiksi Kainuussa vastasyntyneen pojan elinajanodote on 76,79 vuotta, kun taas Pohjanmaalla vastaava luku on 80,52. Tilanne luo omat paineensa niin julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollolle kuin yhteiskunnan kulurakenteelle. Hyvä esimerkki tästä ovat alueelliset erot sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa. Kainuussa vuonna 2017 sote-kulu per henkilö oli THL:n tilastojen mukaan 3 909 euroa vuodessa, kun taas Uudellamaalla se oli 2 718 euroa. Summat ovat sote-palveluiden käytöstä aiheutuvia nettokustannuksia ja tilastot julkaistiin helmikuussa 2019. Vaikka julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuu voimakkaita haasteita, luottaa suomalaisten selvä enemmistö terveydenhuoltoon. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon arvioi toimivan ainakin melko hyvin lähes 70 prosenttia suomalaisista. Kyselyn mukaan suomalaiset näkevät terveydenhuollon kyvyn ennaltaehkäistä vakavia sairauksia selvästi heikommaksi kuin sen kyvyn hoitaa niitä. Suomalaisista 35 prosenttia arvioi terveydenhuollon onnistuvan ennaltaehkäisemään vähintään melko hyvin vakavia sairauksia. Yleisestä mielipiteestä johtuen – tai siitä riippumatta – on sairaskuluvakuutusten määrä kasvanut tasaisesti viime vuosina. Finanssialan tilastojen mukaan vuonna 2009 reilulla 800 000 suomalaisella oli sairauskuluvakuutus, kun taas vuonna 2018 määrä oli noussut jo lähes 1,2 miljoonaan. Oletko sinä jo turvannut toimeentulosi sairastumisen varalta? Tutustu tarkemmin vaihtoehtoihin . Lääkkeeksi uudenlaista ennaltaehkäisyä Kuten olet nyt lukenut, kansansairauksia sairastaa pysäyttävän moni suomalainen. Nykyisellään järjestelmämme ei pysty panostamaan ennaltaehkäisyyn riittävästi, jotta kansansairauksien yleistyminen saataisiin kuriin – niin kasvukeskuksissa kuin haja-asutusalueilla. – Tällä hetkellä kansansairauksien tila Suomessa on hälyttävä ja perusterveydenhuolto on rapautunut. Lääkärin ja hoitajan vastaanotolla ei ehditä eikä pystytä kaikkeen ja meiltä puuttuvat keinot tehdä ennaltaehkäisyä järjestelmällisesti, tiivistää LähiTapiolan kehitysjohtaja Harri Aho videolla. Siksi tällä hetkellä kaivataan kipeästi uusia ratkaisuja ja tehokkaampaa terveydenhuollon johtamista, jotta pystyisimme paremmin huolehtimaan kaikista. Helpotusta kansansairauksien kanssa kamppailevalle terveydenhuollolle tarjoavat muun muassa uudet digitaaliset etälääkäripalvelut. Vuonna 2018 LähiTapiola avasi oman palvelunsa TerveysHelpin sujuvoittamaan hoitoon pääsyä. – Me voimme jo nyt TerveysHelpin avulla osoittaa, että voimme tehostaa hoitoa etänä dramaattisen paljon verrattuna siihen, että jokainen asiakas kävisi fyysisesti lääkäriasemalla tai sairaalassa, Aho selventää. Niin Ahon kuin terveysjohtaja Jani Tikkasen mukaan etälääketiede yleistyy, kun teknologia mahdollistaa nopean ja turvallisen kommunikaation potilaiden ja lääkäreiden välillä. – Kaikkea ei voida hoitaa ilman fyysisiä tutkimuksia, mutta moni yleinen vaiva soveltuu etähoitoon, ja niiden hoitaminen etänä on huomattavasti nopeampaa ja kustannustehokkaampaa, Tikkanen kertoo. Aho on samaa mieltä: - Jopa puolet vastaanottokäynneistä voitaisiin hoitaa etänä ja pois tukkimasta niitä lääkärinkäyntejä, jotka nimenomaan vaativat fyysisiä tutkimuksia, hän huomauttaa ja näkee digitaalisten palveluiden potentiaalissa vielä paljon hyödynnettävää. – Muun muassa kroonisten sairauksien seurannassa ja elintapainterventioissa piilee valtava potentiaali, Tikkanen lisää. Digitaalisten palveluiden lisäksi muutos on käynnissä myös terveydenhuollon hinnoittelussa. Tulevaisuudessa saatamme maksaa lääkärikäyntien sijaan terveyshyödyistä. Ahon mukaan kyse on globaalista muutoksesta. – Tänä päivänä ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä, että joku pitää heidät terveinä. Siksi maailma on muuttumassa ja ennaltaehkäisevillä palveluilla, kuten terveysneuvonnalla, on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Ihmiset haluavat tietää, mitkä ovat ne asiat, jotka pitävät juuri minut terveenä. Ja lopuksi ne vinkit! Suomalaisia siis vaivaavat kansansairaudet eri tavoin eri puolin maata ja koko terveydenhuollon järjestelmä on koetuksella. Onneksi omaan vointiin – myös kansansairauksiin – voi kuitenkin vaikuttaa itse! Videolla LähiTapiolan terveysjohtaja, lääketieteen tohtori Jani Tikkanen antaa vinkit kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Kertaus on opintojen äiti, joten tässä vielä yhteenveto. Elintavat ratkaisevat paljon: 1. Liiku riittävästi 2. Syö oikein 3. Vähennä päihteitä Elintavoilla on suuri merkitys, mutta kaikkea nekään eivät ratkaise. Tuleva kannattaa siis turvata – me kerromme miten.