Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tuore väitös: Stressi helpottaa parhaiten luonnossa, mutta itsetunto kohentuu sisäliikunnassa

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa, mutta vaikutusta voi tehostaa harrastamalla liikuntaa luonnossa, vieläpä mieluiten keskittyneesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan jo kaupunkipuistossa kävely vähentää stressiä ja elvyttää. Samankaltaista yhteyttä hyvinvointiin ei löytynyt liikunnasta rakennetussa ympäristössä, kuten kadulla tai urheilukentällä. Mitä useammin ihminen liikkuu luontoympäristöissä, sitä parempi on hänen psyykkinen hyvinvointinsa. Tamperelaisen filosofian maisterin Tytti Pasasen väitöstutkimuksen mukaan stressaantuneet ihmiset arvioivat hyötyvänsä eniten luontoliikunnasta. – Parhaan hyödyn näyttivät saavan ne, jotka olivat jo etukäteen ajatelleet vähentävänsä stressiään luontoliikunnalla, Pasanen kertoo. Tämän lisäksi merkitystä oli sillä, mihin huomio luonnossa kiinnittyi. Keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, omaan tekemiseen sekä ympäröivään luontoon olivat yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen. Lue myös: Väitös: Työasioiden miettiminen vapaa-ajalla lisää uniongelmia ja uupumusta – Rentoutua voi puistokävelyllä tai harjoituksilla Kaistale luontoa riittää Tutkimusten mukaan hyvät yhteydet luontoon, pieneenkin luontokaistaleeseen, voivat tukea ihmisen emotionaalista hyvinvointia. Emotionaalista hyvinvointia selvitettiin kysymällä, kuinka onnellisia, rauhallisia, hermostuneita ja masentuneita vastaajat kokivat olleensa viimeisten neljän viikon aikana. Luonnon hyvä vaikutus tulee tutkimuksissa ilmi jo pienellä luontokaistaleella, jossa on nurmea ja puita. Myönteinen yhteys näkyi sekä välittömissä arvioissa liikunnan jälkeisestä olotilasta että pitkäkestoisessa hyvinvoinnissa. Sisällä tai ulkona muualla kuin luonnossa liikkumisesta ei löytynyt vastaavia yhteyksiä. Liikuntaympäristöt jaettiin kolmeen ryhmään: sisätilat, rakennetut ulkoympäristöt kuten urheilukentät ja kadut sekä luontoympäristöt kuten metsät ja kaupunkipuistot. Itsetunto koheni salilla Erot arvioissa olivat pieniä, ja esimerkiksi itsetunnon koettiin kohenevan eniten sisäliikunnan jälkeen. Sisäliikunnasta suurin osa on kuntosali- ja ryhmäliikuntaa. Syytä itsetunnon kohenemiseen ei selvitetty, mutta Pasanen arvelee, että yksi tekijä on sisäliikunnan tavoitteellisuus. – Liikkumisella luonnossa oli pieni positiivinen yhteys emotionaaliseen hyvinvointiin. Lopulta sillä, missä liikkuu, ei kuitenkaan ollut niin suuri vaikutus kuin ylipäätään liikunnalla, Pasanen sanoo. Puisto keskelle asutusta Tutkimus tukee kaupunkisuunnittelussa ajatusta puistojen sijoittamisesta asuinrakennusten keskelle, jolloin luontoon on helppo piipahtaa. Pasanen myöntää, että tässä piilee ristiriita. Tulokset eivät kannusta tiiviiseen rakentamiseen, jota luonto rikkoontumatta ympäröi. Väestön keskittyessä kasvukeskuksiin paineet tiivistää rakennuskantaa kasvavat. – Toisaalta puistot imevät hulevesiä ja puut toimivat kaupungeissa lämmönsäätelijöinä, Pasanen sanoo. – Stressaantuneiden aika on usein kortilla, joten helppo pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviisti rakennetuissa asuinympäristöissä. Sitä tukevat kansanterveydellisetkin syyt. Tytti Pasasen mielestä Tampereella esimerkiksi Kalevan kaupunginosa on hyvä esimerkki alueesta, jossa asutus on tiivistä, mutta luontoon pääsee helposti. Tuhansia vastaajia Tutkimuksessa luontokäyntien vaikutusta mielialaan tutkittiin muun muassa kansainvälisesti käytössä olevilla kysymyspattereilla. Tulokset perustuivat vastaajien omiin tuntemuksiin ja arvioihin. Käytössä oli myös fyysisiä mittareita, mutta tulokset näistä tutkimuksista julkaistaan myöhemmin. Pasasen väitöskirjatutkimus kuuluu psykologian alaan. Se perustui kenttäkokeiden lisäksi kahteen valtakunnalliseen ulkoilukyselyyn, joista laajemmassa vastaajia oli yli 3 000. Kenttäkokeisiin osallistui noin 250 vapaaehtoista. Rentoutus ei tehostanut Väitöksessä tutkittiin myös, voisiko luonnossa kävelyn myönteisiä vaikutuksia tehostaa tekemällä rentoutumiseen ja elpymiseen tähtääviä harjoitteita. Kahdessa kenttäkokeessa osallistujat kävelivät 4–6 kilometriä kaupunkipuistossa tai metsämäisessä ympäristössä. Keskimäärin mieliala koettiin paremmaksi kävelyn jälkeen kuin ennen sitä, mutta harjoitteilla ei ollut merkitystä mielialan kannalta. Tarkkaavuuden ylläpito sen sijaan koheni hieman niillä, jotka tekivät harjoitteita. Tytti Pasanen, 33, on kotoisin Pieksämäeltä ja työskentelee Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkijana. Väitöskirjan osatutkimukset toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen sekä australialaisen Melbournen yliopiston tutkijoiden kanssa, ja sitä rahoittivat Suomen akatemia, Koneen säätiö sekä Tampereen yliopisto. FM Tytti Pasasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Everyday physical activity in natural settings and well-being: Direct connections and psychological mediators tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.1.2020 kello 12 alkaen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Richard Mitchell Glasgow'n yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela.