Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kokoomuspoliitikko: Työllisyyden hoito ei ole rakettitiedettä – Hallituksen työllisyyspolitiikka murenee

Rinteen/Marinin hallituksen talouspoliittinen uskottavuus oli rakennettu 60 000 uuden työpaikan varaan. Yksi kerrallaan hallituksen uudistuksilta ovat työllisyysvaikutukset murentuneet, samalla koronan vuoksi tarve uudistuksiin kasvaa. Viimeinen esimerkki on palkkatuki, jolla oli Antti Rinteen mukaan saavutettavissa 10 000 – 20 000 työpaikkaa. Silloinen työministeri Timo Harakka puhui jopa 40 000 työpaikasta. Nyt virkamiesarvio on 1000 työpaikkaa. Virkamiesarviota on helppo uskoa. Palkkatuki johtaa työllistymiseen vain silloin, kun se kohdistuu juuri oikealle työntekijälle ja juuri oikealle työnantajalle. Jos palkkatuella työllistetään henkilö, joka työllistyisi ilman tukeakin, niin se on verovarojen tuhlausta. Jos taas työnantajalla ei ole mahdollista palkata tuella ollutta työntekijää normaaliin työsuhteeseen, niin työpaikkaa ei synny vaikka työntekijä olisi kuinka osaava. Hallitus toi eduskuntaan myös esityksen työllisyydenhoidon kuntakokeilun jatkosta. Tämä palvelu on tarkoitettu pitkä-aikaistyöttömille, vailla työkokemusta oleville nuorille ja maahanmuuttajille. Ehdotus on kannatettava, koska sen avulla voidaan ihmisiä auttaa yksilöllisesti. Sille ei kuitenkaan virkamiehet kyenneet laskemaan lainkaan työllisyysvaikutuksia. Työllisyydenhoito ei ole rakettitiedettä. Oikeasti toimivat keinot voi lukea esimerkiksi Vihriälän raportista. Hallituksen ongelma on se, että rohkeuden puuttuessa työllisyydenhoito on ulkoistettu kolmikannalle. Seitsemän alaryhmää on istunut vuoden saamatta mitään aikaan. Eikä sieltä voi mitään tullakaan, kun pukki on kaalimaan vartijana. Esimerkiksi SAK ei varmasti esitä keinoja, joita heidän jäsenensä eivät kannata, vaikka ne olisivat kansantaloudellisesti järkeviä. Vaikuttavinta työllisyyspolitiikkaa olisi nyt keskittyä estämään lomautusten muuttuminen irtisanomisiksi, sekä panostaa juuri työnsä menettäneisiin ja vastavalmistuneisiin työnhakijoihin. Lomautetuille tärkeää on Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Jos vienti saadaan laskevillakin maailmanmarkkinoilla vetämään, niin työpaikat säilyvät. Kilpailukykyä voisi parantaa ulottamalla paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin, jotta saadaan lisää päätösvaltaa työpaikoille ja ketteryyttä suomalaisiin tuotantoketjuihin. Toinen tehokas keino olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen työttömyyden keston mukaan, joka on Ruotsissa käytössä. Tutkimustieto osoittaa, että jo puolen vuoden yhtäjaksoinen työttömyys lisää merkittävästi riskiä ajautua pitkä-aikaistyöttömyyteen. Sen vuoksi järjestelmän pitää toimia niin, että kannustin hakea työtä aktiivisesti säilyy koko ajan. Silloin katsotaan uuden työn haussa herkemmin myös oman ammattialan ja asuinalueen ulkopuolelle. Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.