Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Eduskunnan salaisin valiokunta alkaa jälleen kokoontua kuukausien koronatauon jälkeen – "Emme voi jäädä tuleen makaamaan"

Siviili- ja sotilastiedustelua valvova eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta aikoo käynnistää keskeytyksissä olleet kokoontumiset uudelleen koronatilanteesta huolimatta, kertoo valiokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Sami Manninen . Valiokunnan työ on ollut keskeytyksissä maaliskuusta alkaen, koska sen käyttämässä turvatilassa ei ole ollut mahdollisuutta huolehtia koronaan liittyvistä turvasuosituksista. Etäkokoukset eivät puolestaan ole olleet mahdollisia salaisten asioiden käsittelyn takia. Valiokunta kokoontui tauon jälkeen tiistaina Eduskuntatalon Arkadia-salissa, joka ei ole turvasuojattu. Tämän vuoksi kokouksessa ei käsitelty salaisia asioita. Jatkossa kokouksia pidetään jälleen normaalisti tarpeen mukaan. – Palaamme tältä osin arkeen, sillä emme voi jäädä tuleen makaamaan, Manninen toteaa. Hän ei kommentoi sitä, missä tiloissa tai millaisin turvajärjestelyin eduskunnan salaisin valiokunta jatkossa kokoontuu. – Asiat määrittelevät sen, miten usein kokouksia on. Toiminta ei ole samanlaista kuin lakeja valmistelevilla valiokunnilla, mutta säännöllistä toiminnan on silti oltava, Manninen sanoo. Lännen Media ei tavoittanut valiokunnan puheenjohtaja Mika Karia (sd.) Valiokunnan jäsen Pauli Kiuru (kok.) pitää tärkeänä, että valiokunta alkaa taas kokoontua. – Tällaisen valiokunnan työ ei voi pysähtyä määrättömäksi ajaksi. Kun valiokunnan työn suhteuttaa tiedustelulakien merkittävyyteen, valiokunnan pitää pystyä jatkamaan työtään, Kiuru korostaa. Tiedusteluvalvontavaliokunta vastaa tiedustelulakeihin pohjautuvan tiedustelun parlamentaarisesta valvonnasta. Siinä missä muiden valiokuntien mietinnöt ovat lähtökohtaisesti julkisia, tiedusteluvalvontavaliokunnassa julkisuuskriteeri on päinvastainen: valiokunnan käsittelemät asiat ovat lähtökohtaisesti salaisia. Tiedustelun oikeudellisesta valvonnasta vastaavat tiedusteluvalvontavaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiavaltuutettu. Tiedustelulait toivat merkittäviä lisävaltuuksia Kesäkuussa 2019 voimaan tulleet tiedustelulait antoivat suojelupoliisille ja Puolustusvoimien sotilastiedustelulle aiempaa laajemmat valtuudet. Tietoliikennetiedustelua saa jatkossa tehdä Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista. Tiedusteluun on haettava lupa käräjäoikeudelta. Lait lisäävät suojelupoliisin toimivaltaa ulkomailla. Ulkomaantiedustelussa tietoa voidaan hankkia kohteelta salassa tietoverkkojen ja henkilötiedustelun avulla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tiedustelijoiden lähettämistä peitetehtäviin ulkomaille. Suomen tiedonsaanti ulkomailta on aiemmin perustunut kansainväliseen tiedonvaihtoon. Myös valvonta on salattua Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakosen julkaisema ensimmäinen vuosikertomus kertoo siitä, että tiedustelun lisäksi erittäin salaista on sen valvonta (LM 22.6.). Tiedusteluvalvontavaltuutettu kertoo tehneensä ensimmäisenä vajaana valvontavuonna 50 valvontakäyntiä, joiden yhteydessä hän on tarkastanut viranomaisten tekemät tiedustelun suojaamista koskevat päätökset. Päätösten lukumäärä on salainen. Lisäksi Hakonen osallistui tiedustelumenetelmiä koskeneisiin istuntoihin Helsingin käräjäoikeudessa yhtä lukuun ottamatta. Istuntojen ja myönnettyjen lupien määrä on salainen. Valtuutettu sai vuoden 2019 aikana 11 tutkimispyyntöä henkilöiltä, jotka epäilevät heihin kohdistuneen tiedustelua. Myös nämä tapaukset ovat salaisia. Hakosen mukaan vuonna 2019 ei ilmennyt tiedustelun väärinkäyttöä, joka olisi johtanut tiedusteluviranomaisille määrättyihin seuraamuksiin. Siviilitiedustelua johtaa Supon päällikkö Antti Pelttari ja sotilastiedustelua pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri .