Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Avoin Wilma-viesti Suomen opettajille: ”Joudun ehkä tulemaan itse sinne kouluun neuvomaan teitä”

Viiden peruskoululaisen isänä sanon, että jo voisi alkaa karsimaan Wilma-viestejä. Otan esimerkiksi sellaisen viestin, jossa opettaja kertoo stressi tekstistä huokuen koko luokan käyttäytyneen huonosti tavalla, toisella ja kolmannellakin, ja esittää vihjeitä toimista joihin on ehkä ryhdyttävä, ellei työrauha parane. Kotona oppilas kertoo opettajan "ragenneen ihan sikana". Tietysti on ymmärrettävää, ja terveellistäkin päästää höyryjä pihalle, jos tilanne ajautuu kaaokseen, mutta jotain on vialla eskaloituneen tilanteen takana. Näyttää siltä, että lapset vievät ja aikuiset vikisevät Wilmaan. Vääristynyt tasa-arvo-keskustelu on johtanut siihen, ettei nähdä hyväksyttävänä yksilöiden järjestymistä hierarkisesti. Näin lapsista tehdään yhä enemmän oikeuksiltaan yhdenvertaisia aikuisten kanssa, eivätkä aikuiset enää näe, osaa tai uskalla, ottaa vastuutaan kasvattajina niin kuin kuuluisi. ”Näyttää siltä, että koulurauha häiriintyy toistuvasti samoista syistä.” Peruskoululainen ei tiedä elämästä vielä juuri mitään. Meidän vanhempien tehtävänä on opettaa ja kasvattaa heistä kyvykkäitä vastuunkantajia, jotka – toivottavasti – kasvavat aikuisiksi ja viisaammiksi kuin heidän omat lapsensa ovat alakouluiässä ja sitä kautta osaavat ottaa ja pitää itsellään auktoriteettiaseman suhteessa nuorempaan polveen. Tässä on minun "Wilma-viestini" teille Suomen opettajat: Taas on tällä viikolla ja viime viikolla ja sitä edellisellä viikolla tullut sieltä koulusta runsaasti Wilma-viestejä tänne kotiin. Näyttää siltä, että koulurauha häiriintyy toistuvasti samoista syistä. On kännykän käyttöä, pulinaa, karkaamisia jne. Tätä on jatkunut jo niin monta vuotta, että ellei työrauha kouluissa ala kohenemaan, joudun ehkä tulemaan itse sinne kouluun neuvomaan teitä lasten kanssa toimimisessa. En nähkääs täältä kotoa käsin pysty vaikuttamaan sen oppitunnin rauhaan, jonka häiriöistä kuulen vasta, kun se tunti on jo kulunut. Vaihtoehtoisesti annan teille käytännön vinkkejä tilanteen korjaamiseksi: Ryhdistäytykää ja jämäköitykää. Muistakaa, että te olette kasvattajia, te olette vanhempia, teidän pitää olla viisaampia kuin lapset. Jos olette laatineet säännön, on teidän asianne huolehtia, että sääntöä noudatetaan. Kertokaa tämä myös lapsille. Selventäkää itsellenne ja oppilaillenne niitä seurauksia, joita jo näkyy siitä, että opettaja–oppilas -suhde tasapäistyy. Lapsille tietysti lasten tavalla. Tehkää reilusti selväksi mikä on meininki, kuka määrää sekä missä rajoissa ja millä säännöillä pelataan. Ennen säännön antamista on hyvä pohtia opettajienhuoneessa, pystytäänkö säännön noudattamisesta huolehtimaan. Jos ei, ei sääntöä kannata antaa, muuten seuraa vain enemmän häiriöitä. Miettikää yhdessä mihin auktoriteettinne riittää ja toimikaa sen rajoissa. Ohjatkaa hankalia oppilaita ja tarvittaessa heidän vanhempiaan vaikka kädestä pitäen, mutta älkää hellittäkö ja luovuttako auktoriteettianne. Viime kädessä kääntykää viranomaisten puoleen. Ohjeistakaa myös koteja ryhdistäytymään kasvatustoimessa yhteisen hyvän nimissä. Kirjoittaja on Akaasta.