Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Huippusijoja janoavan Riitta-Liisa Roposen, 41, ura jatkuu – tavoittelee historiallista temppua tyttärensä kanssa: ”Mielestäni se on realismia”

Alussa oli unelma. Siitä tuli tavoite ja viime keväänä realistinen mahdollisuus. Juhannuksen alla Toni Roponen , 46, sai Yhdysvalloista viestin: hänet valittu Denverin yliopiston hiihtojoukkueen päävalmentajaksi. Vaimo Riitta-Liisa , 41, ja peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä tytär Ida , 15, väläyttivät isännälle heti vihreää valoa. – Matkoillamme Amerikkaan olemme ihastuneet kulttuuriin ja rentoon ilmapiiriin. Muun muassa keväisin hiihtokauden jälkeen tehdyt reissut NHL-matseihin ovat nostaneet innostustamme, Riitta-Liisa kertoo. Oulun kupeessa Pohjois-Pohjanmaalla Haukiputaalla varttunut Riitta-Liisa viihtyy luonnossa. Metsää ja maastoa on Denverissä tarjolla, kun lähtee suurkaupunkialueelta vartin ajomatkan päähän. – Monipuolinen luonto on ihastuttava asia: vuoret, aurinko, valoisuus ja erämaat. Aurinkoa Coloradon osavaltion pääkaupungissa piisaa, keskimäärin peräti 300 vuorokautta vuodessa. Siitä nauttii myös perheen labradorinnoutaja Ibra , jota Suomen kurakelit toistuvine tassu- ja masupesuineen ajoittain ottivat pannuun. Nessuille käyttöä Ainoat asiat, jotka Roposia askarruttivat, olivat iäkkäät vanhemmat ja Idan koulu. – Olemme edellisen 15 vuoden aikana matkustaneet noin 200 vuorokautta vuodessa, joten ystävät ja läheiset ovat tottuneet, että olemme reissussa. Toki varsinkin vanhemmille muutos oli iso, vaikka nykyvälineillä yhteydenpito onkin todella helppoa. Kun lähtö syksyllä koitti, nessuille oli käyttöä. – Kyyneleet vierähtivät puolin ja toisin, mutta tiesimme jo silloin, että yhteydenpito on jopa tiiviimpää kuin Suomessa. Riitta-Liisan kaverit järjestivät yllätysläksiäiset, samoin Idan ystävät. – Molempien läksiäisten merkitys oli todella suuri, Riitta-Liisa tunnelmoi. Idan koulu Suomeen hoituu etäopiskeluna. Ensi vuonna hänen on tarkoitus aloittaa lukio Yhdysvalloissa. Shekkivihko auki Päänvaivaa Roposille aiheuttivat Yhdysvaltojen byrokratia ja työviisumien saanti. Toni joutui jopa laittamaan matkustusaikataulujaan uusiksi, kun kaivattu työlupa ei tullut kuin apteekin hyllyltä. – Ehkä suurin hämmästys on, että shekkivihko on edelleenkin kaikilla. Useissa tapauksissa asioita ei voi maksaa kuin shekillä, Toni hämmästelee. Perhe asuu 100 neliön helppohoitoisessa huoneistossa: ei lumitöitä, ei nurmikonleikkausta. – Asunto sisustettiin aika vauhdilla, mutta saatiin meidän näköinen ja käytännöllinen. Taloyhtiön oma kuntosali helpottaa voimaharjoitteluani, Riitta-Liisa toteaa. Haastatteluhetkellä itsenäisyyspäivän jälkeen herrasväki oli Kalliovuorilla kolmen viikon mittaisella treenileirillä. – Olemme todella paljon perheenä yhdessä. Se olikin yksi asia, jota odotimme todella paljon, Toni innostuu. Kun Ida, Riitta-Liisa ja Toni eivät urheile, he viettävät vapaa-aikaa penkkiurheilun parissa. Coloradossa pelaava Joonas Donskoi oli tuttu kaveri jo ennen muuttoa rapakon taakse, joten NHL-matsit ovat tulleet tutuiksi. Meno jäähalleilla, ruokakaupoissa ja ravintoloissa on ollut amerikkalaiseen tapaan suureellista. Kun ravintolassa tilaa pihvin, lihapalalla on pinta-alaa wc-pöntön kannen verran. Esikuvana Riitta-Liisa toimii Tonin joukkueessa vapaaehtoisena valmentajana 2–4 kertaa viikossa. Hän auttaa ja opastaa nuorempiaan tekniikassa, taktiikassa ja suksivalinnoissa. Nelikymppisen naisen esimerkki kehonhuollosta ja ammattimaisesta otteesta antaa opiskelijoille oivaa maustetta. – Haluan valmentajana näyttää, että ”Ritu” tekee hyvin pitkälle samoja asioita kun yliopistourheilijat, Toni tuumaa. Toisin kuin joissain julkaisuissa on tuotu esiin, Riitta-Liisan ura jatkuu. Hän kilpailee Suomessa ja Amerikassa yhteensä noin 22 kilpailua kaudella 2019–20. Tammikuun alussa on USA:n mestaruuskisat, joiden jälkeen seitsenkertainen arvokisamitalisti matkustaa Idan kanssa kuukaudeksi Suomeen. Helmikuu menee Pohjois-Amerikassa, mutta maalis-huhtikuun kotimaan keväthangilla Oulun Hiihtoseuran nainen on jälleen muun muassa seuransa viestivahvuudessa. – Pidän harjoittelusta paljon ja odotan kilpailuja todella innolla. Nautin edelleen siitä, kun huomaan, että pystyn kehittymään. Muutto korkealle on kuitenkin hyvin poikkeuksellista, ja nyt jo tuntuu, että tämä toimii minulla hyvin, Riitta-Liisa sanoo. Ylhäällä Denver sijaitsee 1 600 metriä merenpinnan yläpuolella. Eläminen ohuessa ilmassa pitäisi olla kestävyysurheilijan hapenottokykyä parantava seikka. – Harjoitellaan vaativissa maastoissa, joten on tärkeää treenata oikeilla vauhdeilla koko ajan. Täällä tulee paljon kilpailuja korkealla, ne ovat samalla todella kovia harjoituksia. Mielenkiintoista nähdä, miten pitkäaikainen oleilu korkealla vaikuttaa esimerkiksi maksimaaliseen hapenottoon urani tässä vaiheessa. Vieläkö arvokisat kiinnostavat? – En ajattele tällä hetkellä arvokilpailuja, mutta uskon, että kilpaileminen jatkuu täydellä teholla. Tavoitteena on hiihtää todella kovaa. Uskon, että pystyn olemaan samalla tasolla kuin viime vuonna, eli pärjäämään hyvin vapaalla, maailmancupissa viime lumilla parhaimmillaan sijan kymmenen napannut Riitta-Liisa vastaa. Viime vuonna Riitta-Liisa mainitsi, että tulevaisuudessa kiinnostaa hiihtää Idan kanssa pariviestiä... – Mielestäni se on realismia. Voi toki tarkoittaa, että oma urani jatkuu vielä muutaman vuoden. Toni Roponen toimii Alma Median hiihto-, ampumahiihto- ja yleisurheiluasiantuntijana.