Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin suomalaisen jalkapallon ykkösmies nousi yritysmaailman huipulle – Ari Lahti tajusi ratkaisevan asian jättijahdin vierellä: "Ei ikinä kannata lähteä tähän kilpaan mukaan"

– Laitettiin kaverin kanssa molemmat miljoona markkaa rahaa ja käytiin ostamassa tietokoneet, kertoo Ari Lahti , IceCapitalin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. – Sitten vaan päätettiin, että keksitään hyviä ideoita ja etsitään hyviä ihmisiä ympärillemme. Ei miljoonia takovan pankkiiriliikkeen perustaminen sen ihmeellisempää ole. – Niin, olen sillä tavalla ihan start up -yrittäjä, Lahti hymähtää. – Saatiin melkein heti hyvä toimeksianto Saksasta. Se oli hyvin tärkeä yksittäinen juttu, joka auttoi homman jaloilleen. Aivan aluksi, vuonna 1999, IceCapital toimi Aleksanterinkadulla, Santa Fen yläkerrassa kahden toimistohuoneen ja jaetun neuvotteluhuoneen tiloissa – mutta vuokrasi jo kuukauden ikäisenä Keskuskadulta 400 neliötä. – Siinä mentiin aika kovalla riskillä, Lahti myöntää. – Kun se kävi pieneksi, muutettiin tähän. ”Tähän” tarkoittaa 500-neliöistä, neljännen kerroksen toimistotilaa Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmassa, arvokkuutta uhkuvassa Akateemisen kirjakaupan kiinteistössä. Neuvotteluhuoneesta näkyy Esplanadin puisto ja Svenska Teatern, Lahden kaksionkokoisesta toimistosta Stockmannin kulma ja nimikyltti. – Tämä on ihan kohtuullisen kannattavaa liiketoimintaa. "En ollut hikipinko" Rahavirrat tottelevat Lahtea, mutta hänen lapsuudensankarinsa ei ollut Roope Ankka tai edes Kulta-Into Pii vaan Benny Kultajalka, sympaattinen hahmo Buster-sarjakuvalehdestä. Benny oli heikko pelaaja, joka sattui löytämään ullakolta vanhat ja repaleiset, entisen ammattilaisen käyttämät nappikset – jotka tekivät hänestä uskomattoman taiturin mutta joita ilman hän oli futisnurmien tunari. Lahden oli helppo samaistua. – En juossut Cooperin-testissä 3300 metriä, mutta en myöskään ollut viimeinen, kun valittiin joukkueita, hän muotoilee. – En ole ollut mikään hikipinko, mutta aika äkkiä tajusin, että olin hyvä koulussa ja totesin, että kannattaa varmaan lukea läksyjä eikä potkia palloa. Urheilu- ja jalkapallointo tulivat isän, SM-tason painijan, mukana. – Isä vei pienenä urheilujuttuihin, ja lauantaisin katsottiin yhdessä televisiosta futismatseja. Teini-ikäisenä seurasin Englannin liigaa jo hyvin tarkasti. Kohti realismia Lahti napsi lukuaineista pelkkiä kymppejä ja pääsi lukioikäisenä huippuarvostettuun Atlantic Collegeen Walesiin, Kulttuurirahaston stipendiaattina. Pentti Kouri ja Jorma Ollila ovat saman koulun kasvatteja. – Se muutti elämäni ja antoi pohjan tulevalle uralle, Lahti kiteyttää. – Opiskelin kansantaloustiedettä, ja jollain tavalla se kolahti. Pystyin selittämään ihmisten ja yhteiskunnan käyttäytymistä kansantalouden lakien kautta. Opintojen ja kansainvälistymisen lomassa Lahti sai makua futistodellisuudesta Swansean ja fanittamansa Leedsin kohtaamisessa. – Katselin hetken aikaa, että tällaistako tämä onkin, Lahti muistelee. – Leedsin fanit olivat aivan ruokottomia. Se oli askel realismia kohti, pois Busterin maailmasta. "Tärkeä uramuuvi" Lahti palasi Suomeen muttei taloustieteiden pariin. Hän opiskeli yliopistossa lakia sekä valtiotieteitä ja päätyi Suomen Pankkiin tutkijaksi. – Siellä oli itseäni 30 vuotta vanhempia tyyppejä tutkimassa jotain ilmiötä. Mietin, näenkö itseni tuolla 30 vuoden päässä. Oli aika tehdä rahaa. Lahti siirtyi pankkiiriliike Protokseen. – Se oli tärkeä uramuuvi, Lahti näkee. – Olin 29-vuotias ja ollut vasta kaksi vuotta rahoitusmarkkinoilla, kun minut nimitettiin Protoksen toimitusjohtajaksi. Björn Wahlroosin johtama Mandatum osti Protoksen. Sulautumisen jälkeen Lahti operoi hetken Mandatumin pankkiiriliikkeen toimitusjohtajana, mutta talouspiireissä kulkevan legendan mukaan silloin oli kaksi liian isoa johtajaa samalla pajalla. – Se on liioittelua. Onko? – Se oli vähän väärä homma minulle. Lahti painoi Mandatumin oven kiinni, löi kaverinsa kanssa miljoonan likoon ja perusti IceCapitalin – eikä katsellut taakseen. – Halusin kokeilla omia siipiäni. Siinä vaiheessa oli jo vähän nimeä ja tuttuja. "Kovat puheet" Protos-vuosina Lahti havahtui savolaisiin juuriinsa. Hän yritti vallata Savon Voima -energiayhtiötä Vattenfallin toimeksiannosta ja konkreettisesti kiersi kaksi vuotta kotimaakuntaansa. Valtaus epäonnistui, mutta Lahti savolaistui. – Jossain vaihteessa matkaa havahduin siihen, että minähän kuulun tänne. Että nämä ovat minun ihmisiäni, hän selostaa. – Ilma on puhtaampaa, ja elämän rytmi on erilainen. Kulkeekohan kello Savossa hitaammin? Lahti alkoi kirjoittaa talouskolumneja Savon Sanomiin ja uida yritysmaailmaan. Nykyään hän on Turon osakas sekä Olvin pienomistaja – ja totta kai mukana savolaisten mahtimiesten mystisessä mafiassa. – Aloin antaa oppia erilaisten kommenttien muodossa. Jos savolaiset eivät tee homman eteen, kuka tekee. Tekeminen pitää löytyä sieltä. Lahti puhuu Savosta kauniisti, hauskasti myhäillen, kunnes yllättäen sivaltaa raju piiska. – On siellä kovat puheet, mutta teot ovat välillä aika vähissä. Se on jännä kansa, aika kateellinenkin. Turon puvussa Lahti on tekijä – minkä sai huomata Turo Tailorin operatiivinen johto, joka oli ostamassa ei-niin-pulleasti voivan yrityksensä osake-enemmistöä CapManilta. Lahti otti puhelun toimitusjohtajalle ja tarjosi itseään ulkopuoliseksi sijoittajaksi sekä hallituksen puheenjohtajaksi. Hän ilmoitti pitävänsä huolen, että yhtiön arvo kehittyy. Pian Lahti oli viidennesosakkaana vetämässä isoja linjoja ensimmäisessä uuden hallituksen kokouksessa. – Sanoin, että nyt on kolme ongelmaa, Lahti aloittaa. – Ensimmäinen: kolme hallituksen jäsenestä on kuusikymppisiä. Toinen: asiakkaamme kuolevat pois ja pitää saada nuoret kiinnostumaan. Kolmas: olisi mukava, jos tehtäisiin pukuja, joita voisin itsekin käyttää. Lahti ehti käyttää parikymmentä vuotta italialaisia merkkipukuja, esimerkiksi Brionia ja Corneliania, mutta nyt yllä on räätälöity Turo. – Brändi on freshattu, on hyvät italialaiset kankaat, on myymälöitä... Turoa on kiva suositella kavereille. "Kallis mutta hieno" Suuri osa roihahtanutta kotiseuturakkautta on KuPS, jonka pelastustalkoisiin Lahti hyppäsi vuonna 1998. Reilun kahdenkymmenen vuoden matka tarkoittaa rahaksi muutettuna noin seitsemää miljoonaa euroa, omasta pussista. Onko se paljon? – Onhan se aika paljon, minunkin mittakaavassani, Lahti köhäisee. – KuPS on minun heikko kohtani: kallis mutta hieno. Lahti, kivikova kuusikymppinen miljonääri Keskuskadulta, palaa KuPS:n mukana Busterin sivuille. – Kuulostaa naivilta, mutta siinä eletään pikkupojan unelmaa todeksi, hän hymyilee. – Olen hirveän iloinen, että olen löytänyt tämän – vaikka elämä on vähän sellaista, että kokemuksiin turtuu. Lahti omistaa nykyään KuPS:n lähes sataprosenttisesti – muttei tavallaan ollenkaan. – KuPS kuuluu kuopiolaisille ja savolaisille, ja minä olen vähän niin kuin viestikapulan viejä, Lahti kertoo. – Se on tärkeä juttu tässä. Sillä tavalla olen voittanut aika laajan fanikunnan arvostuksen. Aamukeksintö Lahti päätyi Olli Rehnin , toisen Savon mafioson, kautta jalkapalloliigan toimintaan, "katsomaan vähän talousasioiden perään". Vuonna 1997 Lahdesta tuli liigan ja vuonna 2018 Palloliiton puheenjohtaja. – Kun kaksi vuotta sitten hain Palloliiton puheenjohtajan hommaa, en tiennyt, mitä on edessä, mutta onhan se ollut ihan hemmetin hienoa, Lahti kuvaa. – Olen saanut taas uuden ulottuvuuden jalkapalloon. Lahti puhuu mielellään Sukupolvien unelmaksi nimeämästään projektista. – Keksin sen ihan itse ja olen ylpeä, että siitä on tullut koko kansan slogan ja ilmiö. Lahti muistelee, kuinka takavuosina jääkiekkomenestystä ja euroviisuvoittoa pidettiin mahdottomuuksina. – Sitten mietittiin, jos voittaisimme (euroviisut), olisiko meillä varaa järjestää niitä, Lahti kuvaa. – Yhtenä aamuna herätessäni keksin, että yksi niistä mahdottomuuksista oli ja on miesten A-maajoukkueen arvokisapaikka – eikä se ole mikään pieni unelma, vaan se on sukupolvien unelma. Mahdottomuus muuttui mahdollisuudeksi, unelma arvokisapaikaksi. – Kerroin tästä ensiesiintymisessä joukkueelle maaliskuussa 2018. Sieltä lähdettiin yhdessä rakentamaan, ja saatiin myös firmat innostumaan, Lahti kertaa. – Tuntui hyvältä, kun Helsingin Sanomissa oli arvokisapaikan varmistuttua ensimmäisen aukeaman pääotsikkona "Sukupolvien unelmasta tuli totta". Vihreä rinkka Jalkapallo on Lahdelle kilpailu, rikastuminen ei. – Minut kutsuttiin parikymmentä vuotta sitten purjehtimaan hienolla veneellä Välimerelle. Tuntui, että tämä on tosi makeaa: oli palvelusväkeä, kokki ja kaikki. Sitten kun tultiin Antibesissa satamaan, vieressä oli ihan hemmetin iso moottorijahti, nimeltään Mohammed II, joka oli monta kertaa isompi kuin se purjevene, Lahti tarinoi. – Sanoin itselleni: Ari, ei ikinä kannata lähteä tähän kilpaan mukaan, sillä siinä häviää aina. Lahti oli vuoden 2018 tienestitilastossa sijalla 238. Hänellä oli verotietojen mukaan sekä ansio- että pääomatuloja hieman yli miljoona euroa. – Olen itse rahani hankkinut ja voin käyttää ne niin kuin itse haluan, Lahti tokaisee. – Se on tuonut paljon itsevarmuutta toimia. Ei tarvitse selitellä kenellekään. Lahti muistuttaa mielellään juuristaan työläiskodissa, Leppävirran Sorsakoskella. – Moni ei tajuakaan, että se on ehdoton, ylivoimainen vahvuuteni, että kun lähdin vuonna 1983 Helsinkiin, tulin tänne vihreä rinkka selässä, Lahti näkee. – Se on ollut elämäni tärkeimpiä juttuja, että voin milloin tahansa lähteä takaisin Kuopioon – enkä tarvitse mukaan muuta kuin sen vihreän rinkan. ”Yhteiskunta on tehnyt eteeni aika paljon” Ari Lahti kokee olevansa velkaa suomalaiselle yhteiskunnalle. – Haluan kantaa vastuuni, että annan muillekin mahdollisuuksia, hän ilmoittaa. – Teen mielelläni asioita yhteiskunnan puolesta, sillä yhteiskunta on tehnyt eteeni aika paljon. Lahti on lahjoittanut omistaan lastensairaalalle sekä kulttuurirahastoon ja häärinyt taustavoimana tuoreimmassa Tuntemattomassa sekä Guggenheim-museohankkeessa. – Jos yhteiskunta ei pysty maksamaan, sitten muiden pitää auttaa. Lahti näkee myös osallistumisensa Leijonan luola -tv-sarjaan osana takaisinmaksua. – Start up -buumi oli tulossa, ja menin jakamaan osaamistani, Lahti perustelee. – Ajattelin, että television kautta se on fiksua – ja ihan aidosti ja kansantajuisesti selittäen, ei minään pellenä.