Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Mantereella ei ole syytä tehopyytää supikoiria

Vieraspedot supikoira ja minkki siirrettiin eduskunnan päätöksellä riistalajeista haitallisiin vieraslajeihin, koska niitä pidetään uhkana luonnolle. Pyyntiin ei enää tarvita metsästyskorttia ja niitä saa metsästää myös lisääntymisaikana. Eduskunnan päätös on ongelmallinen. Lisääntymisaikana tapahtuva metsästys altistaa poikueet emon menetykselle, mikä eläinsuojelulain hengen vastaisesti aiheuttaa pennuille tarpeetonta kärsimystä. Samoin eläimen tappaminen hyväksyttävällä tavalla vaatii taitoja, jotka opitaan metsästystutkinnossa. Supikoira on kaikkiruokainen keräilijä, jolla on lyhyet jalat, pieni kallo ja pienet kulma- ja raateluhampaat. Takahampaat ovat suuret sopeumana jauhamaan kasvi- ja hyönteisravintoa. Supikoira ei siten ole kovinkaan tehokas saalistaja. Lukuisat ravintotutkimukset sekä supikoiran alkuperäiseltä elinalueelta Siperian kaakkoiskulmalta että Euroopasta osoittavat, että lintujen osuus sen ravinnossa on yleensä pieni. Petopoistokokeissa, joissa on poistettu supikoirien lisäksi kettuja ja näätiä, on tehokkaalla metsästyksellä saatu supikoirakannat alueellisesti ja hetkellisesti pienenemään. Tällä ei todettu olevan merkittäviä vaikutuksia lintujen poikastuottoon. On myös tutkittu munapesiin kohdistunutta saalistusta. Tulokset vaihtelevat alueittain, mutta useimmissa kokeissa supikoiran merkitys on ollut vähäinen. Pienpetojen tehometsästys onnistuu lähinnä eristetyllä alueella, kuten saaristossa, missä minkki, ja mahdollisesti supikoirakin, voi aiheuttaa tuhoa linnustolle. Mantereella petokantojen pienentäminen metsästämällä ei yleensä tuota pysyvää tulosta. Supikoiran poisto tappamalla on vaikeaa, koska se on todella tehokas lisääntyjä, mikä vaikeuttaa kannan hallintaa. Lisäksi yhden pedon poistoyritykset vaikuttavat myös muihin lajeihin. Se hyödyttää kilpailevia petoja, jotka voivat olla supikoiraa tehokkaampia saalistajia. Näin kävi ilmeisesti petopoistokokeessa Etelä-Suomessa, jossa kettukanta kasvoi ja sorsien poikastuotto romahti supikoiran tehopyynnin aikana. Erityisesti manneralueilla tehopoistojen yhteydessä on otettava huomioon myös tautien ja loisten leviämisriski. Vaikka epidemia puhkeaa helpommin tiheässä kannassa, puhjettuaan se voi levitä nopeammin uusille alueilla harvassa kannassa. Tehopyynti luo tyhjiöitä. Ne imevät naapurialueilta vaeltavia nuoria, jotka voivat tuoda taudin tai loisen tullessaan. Itärajamme takana puhkeava epidemia voisi helposti levitä Suomeen, jos supikoiraa metsästetään tehokkaasti rajan lähellä. Lajien tehopyyntiä harkittaessa on otettava huomioon petopoiston onnistumisen mahdollisuus, vaikutukset muuhun petoyhteisöön ja sitä kautta saalislajeihin sekä tautien leviämisriski. Petojen tehopyyntiä voi näin ollen perustella saaristossa, mutta manneralueilla sen mielekkyyttä kannattaa harkita tarkkaan. Kaarina Kauhala on riistaeläintieteen dosentti ja erikoistutkija Luonnonvarakeskuksesta ja Suvi Viranta-Kovanen paleobiologian dosentti Helsingin yliopistosta.