Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mitä tapahtuu, jos koronavirusepäiltyä pitää elvyttää? Näin ensihoidon ja Sydänsairaalan henkilökunta toimii – toistaiseksi sairaalassa ei ole yhtään tartuntaa

Taysin Sydänsairaalassa on toistaiseksi vältetty koronavirustartunnat. Sydänpotilaalle koronavirustartunta on erityisen vakava riski, toteaa Taysin Sydänsairaalan johtava ylilääkäri Kari Niemelä . Sydänsairauksien hoitoa ei tule Niemelän mukaan unohtaa koronavirukseen varautumisen aikana. – Pelkästään sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain 10 000 ihmistä Suomessa, ja se on vain sepelvaltimotauti. Koronatilanne tulee jatkumaan pitkään, ja on tärkeää pitää yllä myös normaalia toimintaa. Näin tartuntoja vältetään Varautuminen koronavirukseen alkaa Sydänsairaalassa jo ennen kuin potilas saapuu vastaanotolle. Osa potilaista pääsee paikalle itse, mutta osan tuo ensihoito. – Jos ihminen on soittanut hätäkeskukseen ja tuonut jotenkin esiin huolensa siitä, että hänellä olisi koronaan liittyvä infektio, hätäkeskuspäivystäjiä on silloin ohjeistettu kysymään siihen liittyviä kysymyksiä, ylilääkäri Sanna Hoppu sanoo. Kun hätäkeskus välittää tehtävän ambulanssille, joko ensihoitajat tai kenttäjohtaja voivat vielä soittaa kohteeseen ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. – Terveydenhuollon ammattilainen on se henkilö, joka varmimmin pystyy tekemään riskiarvion. Jos ensihoitajalle tai ensihoidon kenttäjohtajalle tulee olo, että kyseessä saattaa olla koronainfektioon sairastunut potilas, silloin ensihoitajat pukevat päälleen suojavaatteet, Hoppu sanoo. Osa hoidon tarpeen arvioinneista tehdään puhelimitse, mutta Tampereella hyödytään nyt myös etäseurannasta. – Olemme yksi suurimpia yksiköitä Suomessa, jossa sydänpotilaat ovat etäseurannassa, ja tähän kuuluu noin 4 000 potilasta. Vaikka tällaisella potilaalla olisi poliklinikkakäynti, voidaan tehdä etälähetys sydäntahdistimeen, jotta tila voidaan arvioida. Sitten keskustellaan potilaan kanssa ja sanotaan, jos ei tarvitse tulla, Niemelä sanoo. Etäseurannan ansiosta myös osa Sydänsairaalan henkilökunnasta voi työskennellä etänä, jolloin henkilökunnan riski sairastua saadaan hajautettua. Jos poliklinikkakäynnille on tarvetta, mahdolliset hengitysoireet pyritään tunnistamaan jo Sydänsairaalan aulassa. Sydänsairaala on muusta yliopistollisen sairaalan kampuksesta erillinen rakennus, ja lähtökohtaisesti koronaepäillyt potilaat pyritään ohjaamaan muihin sairaalan tiloihin. Jos koronaepäilty potilas tarvitsee Sydänsairaalan hoitoa, potilas eristetään yhden hengen huoneeseen, kunnes testeistä on saatu varmennus tartuntaepäilystä. Mitä tapahtuu hätätilanteissa? Henkilökunta on saanut ohjeistuksen myös hätätilanteiden varalle. Yksi mahdollinen tilanne on elvytys potilaalle, jolla voi olla koronavirustartunta. – Jos emme tiedä, mikä on edeltänyt elvytystilannetta, suu-nenäsuojaa käytetään varmuuden vuoksi, Hoppu sanoo. Myös Sydänsairaalan henkilökuntaa on ohjeistettu siihen, että suojavarustus tulee pukea ennen välittömiäkin toimia. Kyse on Niemelän mukaan rutiinikäytännöistä. – Sydäninfarktipotilas on hoidettava välittömästi. Se vain silloin vaatii suojautumista. Hätätilanteissa henkilökunta saa tiedon potilaan tilanteesta ensihoitoyksiköltä, jotta Sydänsairaalassa on aikaa suojautua ja varautua mahdollisen koronavirusepäillyn hoitoon. – Meillä on ollut muutama yksittäinen tapaus, jossa on ollut koronavirusepäily. Tällöin on suojauduttu jo kun potilas on tullut sairaalaan, Niemelä sanoo. Epäilyt ovat osoittautuneet aiheettomiksi. Miten varusteet riittävät? Jokaisen epäillyn koronavirustilanteen jälkeen kertakäyttöiset suojavarusteet tulee heittää pois. Jos epäilyjä on useampi, päivässä kuluu enemmän suojavarusteita. – Leikkauksissa ja toimenpiteissä käytettävät varustevarastot on kaksinkertaistettu. Olemme lisänneet varastoa, jotta sitä on riittävästi. Tiedämme, että suojautumisvälineiden saamisessa on ollut hetkittäin haasteita, mutta näillä näkymin pärjäämme hyvin, Niemelä sanoo. Koska Tampereella tartuntojen määrä on vielä alle 40 sairastuneen, tilanne on hyvin hallinnassa. – Tärkeintä tässä tilanteessa on se, että varaudumme monin keinoin hyvin äkillisiin tilanteisiin. Tilastoissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanne on huolestuttava Suomessa. Pirkanmaalla on 38 varmennettua koronatapausta ja siellä on jo yli kymmenkertainen määrä, Niemelä toteaa. ”Oikea viestintäkin on varautumista” Yksi Sydänsairaalan varautumistoimista on sisäinen viestintä tilanteessa, jossa henkilökunta toimii kovan paineen alla. – Olemme tiedostaneet, että meillä on henkilökuntaa, josta osa voikokea tilanteen ahdistavaksi, Niemelä sanoo. Sydänsairaalassa on jo käytössä kriisijohtamisen malli. Sydänsairaala pitää johtoryhmän palaverin joka aamu, ja palavereista tiedotetaan henkilökunnalle oikean tiedon varmistamiseksi. Kiireettömien hoitojen siirtäminen tarkoittaa sydän- ja syöpäpotilaiden kohdalla kasvavaa sairaanhoidon tarvetta tulevaisuudessa, koska osa sydänpotilaista jää pandemian vuoksi tutkimatta. Mahdollisuuksien mukaan sydän- ja syöpäpotilaat tulisi aina hoitaa nopeasti.