Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Iidesjärvessä on jo petoja, Ahvenisjärveä ja Alasjärveä odottaa kemikaalikäsittely – Näin Tampere kunnostaa rehevöityneitä ja suosittuja järviä

Kolmella tamperelaisjärvellä, Iidesjärvellä, Alasjärvellä ja Ahvenisjärvellä, aloitetaan rehevöitymistä vähentävät kunnostustoimet. Luontoarvoistaan tunnettuun Iidesjärveen on jo syyskuussa istutettu petokaloja eli kuhia, joiden avulla on tarkoitus vähentää järven särkikalakantaa. KVVY Tutkimus oy:n tekemässä selvityksessä järven kalakannan todettiin olevan vinoutunut ja särkikaloja olevan järvessä hyvin runsaasti. Kun ne pöyhivät järven pohjaa, ravinteita vapautuu veteen ja järven tila heikkenee. Särkikalakannan vähentämisestä voivat hyötyä myös kalojen kanssa samasta ravinnosta kilpailevat linnut. Iidesjärvestä aiotaan lisäksi pyytää kaloja. Ensi vuoden aikana on kaupungin mukaan tarkoitus löytää järvelle sopiva kalojen pyyntikeino. Esimerkiksi rysä- ja nuottauskalastusta kokeillaan. Kalastusta vaikeuttaa, että järvi on matala ja rannat ovat kasvien vallassa. Kemikaalikäsittely kahdelle järvelle Kunnostustoimet aloitetaan myös kahdella muulla tamperelaisjärvellä, joiden tila on vuosikymmenten mittaan heikentynyt. Syksyn aikana Hervannassa sijaitsevan Ahvenisjärven syvänteissä tehdään kemikaalikäsittely. Siinä tarkoituksena on alumiinikloridi-kemikaalin avulla kiinnittää ravinteita järven pohjasedimenttiin. Vastaava käsittely on tarkoitus tehdä myös Niihamassa sijaitsevan Alasjärven syvännealueilla ensi vuonna. Alasjärvellä sijaitsee muun muassa suosittu yleinen uimaranta. Lue myös: Tampereen Mikkolanlammi käsitellään taas kemikaaleilla – viimeksi muutos oli suuri, mutta lampi samentui alle vuodessa Hapetuksella estetty kalakuolemia Kaikissa kolmessa järvessä on kaupungin mukaan havaittu rehevöitymisen merkkejä, käytännössä ajoittaisia runsaita leväkasvustoja ja pohjan läheisen veden hapettomuutta. Iidesjärveä ja Ahvenisjärveä on jo keinotekoisesti hapetettu talvisin. Hapetus on estänyt kalakuolemat, mutta ei ole estänyt rehevöitymiskehitystä. Kaupungin mukaan kunnostushankkeita on valmisteltu yhteistyönä järvien vesialueiden omistajien kanssa, ja hankkeissa on huomioitu Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sekä ely-keskuksen luontoyksikön näkemykset, jottei luontoarvoille aiheuteta haittaa. Nyt suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi pyritään vähentämään järville tulevaa kuormitusta. Kaikille kolmelle järvelle on tekeillä valuma-aluekartoitukset, jotta tiedetään mistä kuormitusta järviin tulee. Tietojen perusteella voidaan järvien valuma-alueille suunnitella ja toteuttaa entistä tehokkaampia vesiensuojelutoimenpiteitä. Hankejärvien tilaa seurataan jatkossa vesinäytteiden ja kalastotutkimusten avulla, jotta toimenpiteiden vaikutuksia ja tehoa voidaan arvioida ja tarvittaessa tehdä muutoksia. Iidesjärven vesialueen omistavat kaupunki sekä Messukylän kalastuskunta, joka omistaa myös Ahvenisjärven vesialueen. Alasjärven vesialueen omistaa Takahuhdin osakaskunta. Pirkanmaan ely-keskus myönsi kustannusarvioltaan 60 000 euron hankkeelle avustusta enintään 50 prosenttia. Loput kustannuksista maksaa Tampereen kaupunki.