Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tamperelaiset käyttävät peräti 76:ta eri äidinkieltä - norjaakin enemmän puhutaan igboa, pandzabia ja pilipinoa: katso lista kaikista kielistä

Tamperelaiset puhuvat ainakin 76 eri äidinkieltä. Todellisuudessa äidinkieliä voi olla enemmänkin, sillä Tilastokeskus julkaisee tiedot vain äidinkielistä, joita Tampereella puhuu 10 tai enemmän. Luku on vuodelta 2018 ja siihen on laskettu myös suomi, ruotsi ja saame. Suomen jälkeen ja jopa ruotsiakin useammin Tampereella kuulee venäjää, arabiaa ja persiaa. Lisäksi hieman yli tuhat puhuu englantia ja hieman alle tuhat viroa. Työ, opinnot tai perhe houkuttelevat Tampereelle Kaikkiaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuu 18 030 tamperelaista, eli 7,7 prosenttia. Heidän määränsä on kasvanut vuosittain noin tuhannella kymmenen viime vuoden ajan. Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen palveluiden päällikkö Mari Tavernen mukaan ulkomaalaistaustaisia saapuu Tampereelle samoista syistä kuin Suomessa muihinkin kaupunkeihin. – Kolme tärkeintä ovat perhe, työ ja opiskelu. Niiden jälkeen tulevat humanitaariset syyt, Taverne sanoo. Ulkomailta muuttajat keskittyvät Suomessa pääasiassa isoimpiin kaupunkeihin. Siinä missä Helsinkiin muuttajista kolme neljästä on vieraskielisiä, Tampereella heitä on yksi neljästä. Äidinkieli on ajattelun ja tunteen kieli Tamperelaisten lukuisat äidinkielet edellyttävät myös äidinkielen opetusta. Katja Simonen työskentelee Tampereen kaupungilla kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelijana. Hänen tehtävänsä on pyörittää palettia, jossa 1 535 oppilasta opiskelee 31 äidinkieltä. Ryhmä perustetaan, jos kieltä opiskelemaan ilmoittautuu vähintään 4 oppilasta ja ryhmälle löydetään sopiva opettaja. Opettajalta toivotaan kielitaidon lisäksi pedagogisia valmiuksia. Opetushallitus tukee rahallisesti kuntia opetuksen järjestämisessä. Oman äidinkielen tunnit ovat lisäopetusta, joka järjestetään yleensä koulupäivien jälkeen. Äidinkielen opiskelu on lapsille tärkeää, koska äidinkieli on ajattelun ja tunteen kieli. – On hyvä, että äidinkielen taito on vahva, koska sitten pystyy paremmin oppimaan uusia asioita myös suomeksi, Simonen sanoo. Hän jatkaa, että usein äidinkieli on kotona keskustelukieli, mutta lapsi ei välttämättä lue tai kirjoita sillä. Tällöin oman äidinkielen opetus on erityisen tärkeää. Osa omaa identiteettiä Tamperelaiselle Leila Mohammadille kurdi ei ole vain äidinkieli vaan myös tärkeä työväline. Hän opettaa kurdia äidinkielenä noin 40 oppilaalle Tampereen kouluissa. Mohammadi antaa kurdissa myös tukiopetusta ja käyttää sitä työssään tutkimusapulaisena Tampereen yliopistolla. Opettajalla on kielen omaksumisessa suuri merkitys. Mohammadi opiskelee Tampereen yliopistossa pääaineensa englannin kielen ja kirjallisuuden rinnalla pedagogisia opintoja. – Oppilaan oikein kohtaaminen on tärkeää. Lapset ovat kuitenkin olleet koko päivän koulussa tunneilla. Mohammadilla on aina ollut kielipäätä eikä hän voi kuvitellakaan elämää ilman hyviä äidinkielentaitoja. Siksi hän haluaa varmistaa, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus kehittää oman äidinkielensä taitoa. – Emme opettele vain kielioppia vaan myös kulttuuria. Äidinkieli on kuitenkin keskeinen osa ihmisen identiteettiä.