Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tältä näyttää Suomen kohutuimmalla työmaalla: Olympiastadionin remontti syö satoja miljoonia euroja julkista rahaa – "Nyt ei ole varaa lipsua"

Tässä se nyt on. Helsingin Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi seisoo keskellä pääkatsomoa ja osoittaa seitsemän porrasaskelman päässä olevaa ja vanerilevyllä peitettyä oviaukkoa. ”Salainen ovi” pääkatsomon kunnia-aitioon huomattiin nyt käynnissä olevan perusremontin aikana. – Tämä löytyi, kun me purettiin tästä katsomoa. Tiedettiin, että siellä on jotain. Tämän levyn takaa löytyi seinä, joka on joskus muurattu umpeen, Rautakivi kertoo. Käytävän paljasti yhä seinässä kiinni oleva alkuperäinen käsikaide. Rautakivi arvelee, että kunnia-aitioon vievä vaihtoehtoinen käytävä täytettiin ennen Helsingin olympialaisia 1952. – Nyt meillä on kulku tänne aitioon molemmilta puolilta. Se tuo ilmeeseen funktionalismissa vaalittua symmetriaa. Tältä Olympiastadion näyttää eri vinkkeleistä. Pommit putosivat Alun perin vuodeksi 1940 myönnettyjä olympialaisia varten rakennettu ja 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion on nähnyt paljon. Dramaattisin hetki oli Helsingin suurpommitukset jatkosodassa 1944, kun stadionin kentälle putosi 16 pommia. Hiekkakentän pinnassa räjähtäneet pommit eivät kuitenkaan aiheuttaneet suurta rakenteellista tuhoa. Särkyneet ikkunat ja muut vauriot korjattiin 1946 Sotavahinkoyhdistyksen myöntämillä varoilla. Rakenteellisesti pommituksia suurempi järkytys rakastetulle urheilupyhätölle on ensi vuonna valmistuva peruskorjaus, jonka silmiinpistävin muutos on katsomon yllä kiertävä katos. Saumattomasti stadionin yleisilmeeseen istuvan sateensuojan asentaminen oli järeä projekti. Pinta-alaa sillä on 15 000 neliömetriä. – Katos painaa 3,5 miljoonaa kiloa, saman verran kuin 550 elefanttia, Rautakivi havainnollistaa. Mutta katso, katoksessa on isot aukot molemmilla puolilla pääkatsomoa. Eteläpuolen aukko johtuu tornista ja sen juuressa olevasta selostamorakennuksesta. – Rakennusteknisesti katos siihen olisi ollut äärettömän vaikeaa toteuttaa. Haluttiin säilyttää tämä vanha ulkoinen, vuoden 1938 fasadi, Rautakivi selvittää. Arkkitehtoninen ratkaisu oli jättää aukko myös toiselle puolelle pääkatsomoa tasapainon säilyttämiseksi. Sade vilvoittaa näillä paikoilla istuvia jatkossakin. 600 vessaa Toinen välittömästi näkyvä mullistus Olympiastadionin katsomossa on uusitut penkit. 36 000:sta yksittäisestä istuimesta lehtereille on asennettu nyt noin 20 000. Komposiittipenkkien ilme jäljittelee alkuperäistä puupenkkirivistöä. Salossa valmistetuissa tuotteissa on vastapainon avulla itsestään nouseva istuinosa, joka lisää käyttömukavuutta. – Ja kuten huomaat, se on lähes äänetön, Rautakivi sanoo. Penkki tuntuu mukavalta myös keskivertoa pidemmän käyttäjän takaliston alla. Rautakiven mukaan muotoilu perustuu kymmenien testaajien mielipiteeseen. Muitakin uusia ylellisyyksiä on luvassa, kun uudistettu Olympiastadion ensi kesänä avautuu. Enää ei tarvitse pidätellä. Itäkatsomon alle on louhittu takasuoran sadan metrin pituudelta uusia saniteettitiloja. – Aikaisemmin täällä oli 248 vessaa. Nyt meillä on lähes 600 vessapaikkaa, kun otetaan huomioon pisuaarit ja invavessat. Esteettömiä wc-tiloja oli aiemmin 4–6, nyt niitä on 36, Rautakivi kertoo. Jos aiemmin jalkapallo-ottelun tauoilla piti valita wc:n ja oluenjuonnin väliltä, nyt on mahdollisuus ehtiä molempiin. Siitä huolen pitävät katsomoihin lisätyt uudet poistumisväylät ja kasvanut palvelutarjonta. – Myyntipisteitä tulee nelinkertainen määrä entiseen verrattuna, ja kassapisteitä on yli kahdeksan kertaa aiempaa enemmän. Katsojakokemusta entisestään tehostavat stadionin molempiin päätyihin asennettavat jättiskriinit. Paineita Olympiastadionin remontti on ollut julkisuudessa tarkasti seurattu operaatio. Auttamattomasti vanhanaikaiseksi jääneestä muistomerkistä kun ei saada nykyaikaista stadionia ilmaiseksi. Uudistusta päätettäessä vuonna 2014 ei huomioitu niin sanottua tarjoushintaindeksiä eli rakennuskustannusten nousua. Sen jälkeen rakennusala on elänyt erityisen voimakasta noususuhdannetta, jonka vuoksi työvoiman ja materiaalien hinnat ovat kasvaneet jyrkästi. Remontin kustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 50 miljoonalla eurolla yhteensä 261 miljoonaan, ja nyt näyttää siltä, että sekään ei tule riittämään. Tiistaina elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi ­MTV:lle uudeksi hinta-arvioksi 320–350 miljoonaa euroa. Päärahoittajina toimivat valtio ja Helsingin kaupunki eivät ole olleet innokkaita antamaan projektille enempää lisärahoitusta, mutta joutunevat lopulta kaivamaan kuvettaan. Valtiovarainministeriö on MTV:n mukaan päättänyt tehdä hankkeesta ylimääräisen tilintarkastuksen. Samaan aikaan Helsingin Olympiastadionin rakennustyömaalla aherretaan 550 työntekijän voimin, jotta kaikki olisi valmista loppukesästä 2020. Kalenteri täyttyy konserteista ja Huuhkajien otteluista kovaa vauhtia. – Totta kai se tuo painetta, mutta se on myös positiivista. Nyt tiedämme, mikä aikataulu on, ja määränpää on kaikilla selvä. Nyt ei ole varaa lipsua missään, Rautakivi linjaa. – Lähdetäänkö katsomaan sisätiloja? Varavoimaa Arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema Olympiastadion on kiistatta yksi kauneimmista urheilupyhätöistä koko maailmassa. Sen suurimpia heikkouksia on ollut kuitenkin se, että pelkistetty areena ei ole tarjonnut häävejä sisäpuitteita suurtapahtumien järjestäjille. Tila on ollut niin kortilla, että osaa stadionin vakituisesta kalustosta on aiemmin säilötty muun muassa Sipoossa. Ratkaisu löytyi maan alta. Remontin yhteydessä stadionin alapuolelta on louhittu yli 20 000 neliömetriä lisää tilaa eli kokonaisen Finlandia-talon edestä. Syöksymme Rautakiven opastamana tunneliin stadionin pohjoispäädyssä sijaitsevaa autoliuskaa pitkin. Muoviverhon takaa eteemme avautuu iso, betoninen sisähalli. – Tänne voi ajaa suoraan bussilla ja sitten jatkaa tuosta kohti pukuhuoneita, Rautakivi esittelee. Koluamme varastotilojen ja huoltokäytävien valtavaa verkostoa, kunnes mielenkiinto herää yhden laitteen täyttämän huoneen kohdalla. Mikä tämä on? – Varageneraattori. Se tuottaa 1250 kilowattia tunnissa, Rautakivi kertoo. – Se on niin kuin sukellusveneen moottori, tai ison laivan. Jos tulee iso sähkökatkos, tämä käynnistää sähköt seitsemän sekunnin jälkeen. Tämä pitää kaikki elintärkeät toiminnot päällä. Paljonko tällainen maksaa? – On tämä yli miljoonan. Varavoimajärjestelmä asennettiin kansainvälisten jalkapalloliittojen määräyksien vuoksi. Nyt täällä saatetaan pelata muun muassa Uefan Supercup-ottelu syksyllä 2021. Valtavat tilat Kun maan alle louhitun luolaston yhdistää stadionin vanhoihin ja nyt remontoituihin sisätiloihin, saadaan noin 40 000 neliömetriä uusia ja peruskorjattuja tiloja. Kaikki vaikuttavat viimeisen päälle -ratkaisuilta. Sellaisia ovat myös maan uumenista löytyvät juoksurata, sisäpalloiluhalli, auditorio ja urheilijoiden pukuhuoneet. Pukukoppitiloja on kaksi kappaletta, joiden lisäksi myös tuomareille ja dopingtestaajille on omat huoneensa. Joukkueiden pukuhuoneet ovat keskenään identtiset. – Tässä on suihkutilat. Kymmenen suihkua. Täällä on sauna. Kaksi kylmävesiallasta ja yksi lämminvesiallas. Suomalainen sauna perinteiseen tyyliin. Puuta ja kiveä. Saunaan mahtuu viisi. Tuohon tulee jääpalakone, Rautakivi luettelee. Kipuamme portaita ylös maanpinnan tasolle. – Tästä pelaajat kävelevät ylös. Uefan kaveri kävi täällä ja ainoa mistä se sanoi, että joutuuko pelaajat kävelemään nämä portaat. Tämä on nyt ainoa vaihtoehto, Rautakivi sanoo. – Tämä on pelaaja-aukko. Tässä he odottavat ennen kuin menevät kentälle. Stadionin vip-tiloista voi nähdä ottelua odottavat jalkapalloilijat lasiseinän läpi niin kuin Manchester Cityn kotistadionilla. Pyramidilasia Seuraavaksi saavumme stadionin pyhimpään alueeseen, siihen, jonka remontoimista valvotaan tarkasti Museoviraston kanssa. Rautakivi huomauttaa ikkunalasista. Sitä on tuotu rikkoutuneiden ruutujen tilalle Belgiasta asti. – Se on niin sanottua pyramidilasia, toiselta puolelta tasaista ja toiselta puolelta pyramidikuviota. Oli oma salapoliisityönsä selvittää, mistä sitä saa, Rautakivi kertoo. Antiikkista lasia löytyi Englannista, Yhdysvalloista ja onneksi myös Belgiasta. – Se olisi ollut tosi kallista, jos olisi Jenkeistä pitänyt tuoda sitä. Se olisi maksanut lähes 100 000 euroa, muutama hassu neliö. Pääkatsomon alapuolella työntekijät levittävät mondo-alustaa 57 metrin mittaiselle sisäsuoralle. Kun rulla on suoristunut, sen voi liimata paikoilleen. Sama alusta asennetaan myös ulkoradalle ja sen alapuolella sijaitsevalle sisäradalle. Stadionin juoksurata saa remontin myötä alkuperäisen muotonsa. Kaarteita muutettiin jyrkemmiksi vuonna 2011, mikä vaikeutti etenkin pikamatkojen juoksijoita sisäradoilla. – Nyt se palautuu siihen alkuperäiseen eli yhden säteen kaarteeseen. Se oli aikanaan sellainen puolentoista miljoonan euron harhalaukaus, Rautakivi sanoo. Uusi kevät Onko Olympiastadionin remontti sitten 350 miljoonan euron harhalaukaus? Halvempaa olisi tietenkin ollut rakentaa kokonaan uusi urheiluareena, mutta kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi Olympiastadion oli säilytettävä. Remontti on ollut uskomaton rahasyöppö, mutta ainakin 82 vuotta täyttävä stadionvanhus on puhkeamassa sen myötä uuteen loistoon. Rautakiven mukaan pohjat olivat ainakin pääosin kunnossa. – Hyvin tämä stadion on osattu yleisesti ottaen tehdä. Sen aikaiset miehet ja naiset, jotka ovat tämän rakentaneet, heillä on ollut ylpeys siitä, että he rakentavat tätä stadionia. – Tämähän oli kansallisylpeyden aihe. Ehkä se voi olla sitä vielä jatkossakin.