Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Miesten ja naisten roolit ovat sitkeässä eduskunnassa – naiset ovat enemmistönä "pehmeissä valiokunnissa"

Kuluva vuosi jää historiaan, sillä naiset valtasivat politiikan paaluja ennätystahtiin. Heidän esiinmarssinsa on ollut näyttävää. Hallituksen viidestä puolueesta neljää johtaa nainen. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta viidellä on johtajana nainen. Hallituksessa on 19 ministeriä, joista 11 on naisia. Eduskunnassa on nyt 94 naista, eli 47 prosenttia. Aivan kaikkialle tasa-arvo ei ole vielä pesiytynyt. Eduskunnan valiokunnissa elävät sitkeästi naisten ja miesten roolit. Nopea laskutoimitus kertoo, että tekemistä riittää, jos halutaan päästä vähänkään tasatilanteeseen. Miehisiä ja naisille kuuluvia valiokuntia Miesten ja naisten osuuksia valiokunnissa on vatvottu vuosia. Etenkin nuoret, taloon tulleet naiskansanedustajat ovat toistuvasti tuoneet esille ongelman. Miehisiä valiokuntia ovat talous-, puolustus- ja ulkopolitiikka, kun taas naisille kuuluvat jaottelussa sosiaali- ja terveys, kulttuuri, sivistys ja opetus. Naiset ovat perinteisesti siis "pehmeissä" valiokunnissa. Esimerkiksi puolustusvaliokunnan 17 jäsenestä vain kolme on naisia. Puheenjohtajan samoin kuin varapuheenjohtajan pestit ovat tiukasti miesten hyppysissä. Naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen vuodesta 1995. Rauhanturvaajina heitä on nähty tätäkin aiemmin. Naisten osuus vapaaehtoisessa maanpuolustustyöstä on merkittävä, mutta naiset eivät ole valiokunnissa hiomassa lakiesityksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa heitetään volttia toiseen suuntaan. Valiokunnasta löytyy vain viisi miestä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat naisia. Talousvaliokunnassa vallitsee niin ikään miesvalta, kymmenen miestä, seitsemän naista. Kun mennään kolkuttelemaan sivistysvaliokunnan ovea, niin numerot vaihtuvat päikseen. Naisia on kymmenen ja miehiä seitsemän. Puheenjohtajisto on sielläkin naisvaltainen. Ulkoasiainvaliokunnassa miehiä on 11, naisia kuusi. Jöötä pitävät puheenjohtajina miehet. Kokemus painaa valiokuntapaikoissa Yksiselitteistä vastausta jakaumaan tuskin löytyy, mutta yksi syy nousee ylitse muiden. Valiokuntien jäsenyydet jaetaan pitkälti edustajien taustojen ja toiveiden mukaan. Kunkin kansanedustajan kiinnostus ja osaaminen halutaan hyödyntää. Tätä taustaa vasten monen edustajan valiokuntapesti on lyöty lukkoon jo ennen kuin hän on jalallakaan astunut eduskuntaan. Jos sinulla on pitkäaikainen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin on luonnollista, että asiantuntemustasi halutaan hyödyntää sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sama pätee opetukseen. Jotta miehiä saataisiin enemmän perinteisiin naisten valloittamiin valiokuntiin, heitä täytyisi saada lisää sosiaali- ja terveysalan työpaikoille samoin kuin koulumaailmaan. Moni kysyy hyvästä syystä, miksi miehiä on edelleen niin vähän hoivatöissä. Luutuneet käsitykset tiukassa Tämäkään teoria ei ole joka vaalikausi vedenpitävä. Jos sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hakeutuu useita terveydenalan ammattilaisia, niin onko valtiovarain- ja talousvaliokunnassa kauppatieteilijöitä ja ekonomeja pilvin pimein? Ei. Voidaankin ajatella, että osittain valiokuntiin hakeutumista ohjaavat vanhat luutuneet käsitykset naisten ja miesten erityisaloista. Näistä käsityksistä luulisi olevan helppo päästä eroon. Vaan eipä ole. Eduskuntaan perustettiin viime kaudella feministiryhmä. Se on avoin sekä miehille että naisille. Idean äiti on kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.), joka veti ryhmää viime vaalikaudella. Ryhmän tavoite on edistää keskustelua parlamentaarisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta Suomessa. Ryhmä teetti tasa-arvoselvityksen. Samalla käytiin keskustelua valiokuntien tasa-arvoistamisesta. Tämäkään selvitys ei tuonut päivänselvää tulosta siihen, miksi valiokunnat täyttyvät niin kuin täyttyvät.´ Toisaalta ei kannata tuijottaa vain valiokuntien jäseniä. Sama jako pätee usein muuallakin yhteiskunnassa. Kun valiokuntiin kutsutaan asiantuntijoita, niin hups. Puolustusvaliokunnan huoneen oven takana on rivi miehiä, sosiaali- ja terveysvaliokuntaan on menossa rivi naisia. Tämä kertoo, että ongelma on paljon syvemmällä kuin vain valiokuntatyöskentelyssä Arkadianmäellä.