Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hakkerointia, valeuutisia ja sosiaalisen median valetilejä – tällaisia ovat Venäjän keinot vaaleihin vaikuttamiseen

Venäjän tai muiden valtiollisten toimijoiden ei ole havaittu sekaantuneen Suomen eduskuntavaaleihin, viranomaiset kertovat. Asiantuntijat arvioivat, että ulkomaiset toimijat eivät juuri puutu sunnuntain eduskuntavaaleihin, koska huomion vievät kuuden viikon päästä käytävät europarlamenttivaalit. Eurovaaleissa Venäjän vaikuttamisyritysten painopiste keskittynee EU:n väkirikkaisiin johtovaltioihin Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan. Venäjän tavoitteena on saada europarlamenttiin itselleen suotuisia edustajia ja aiheuttaa epäluottamusta EU-instituutioihin kansalaisten piirissä. Euroopan unioni varautuu vaikuttamispyrkimyksiin kampanjalla, joka tähtää valheiden torjuntaan ja informaatiovaikuttamisen näkyväksi tuomiseen kansalaisten parissa. Disinformaation torjumiseen perustettu EU:n East Stratcom -yksikkö koosti tietoa siitä, miten Venäjä tai muut valtiolliset toimijat ovat sekaantuneet viime vuosien eurooppalaisiin vaaleihin. Botit ja valeuutiset Sosiaalisen median valeprofiileja ja tietokoneohjelmien pyörittämiä automaattitilejä käytetään valeuutisten levittämiseen. Varsinaisten valeuutisten lisäksi tilejä käytetään Venäjälle suotuisien narratiivien kaiuttamiseen eli siihen, että marginaalissa olevat näkemykset saadaan näyttämään todellista yleisemmiltä levittämällä niitä automaattibottien avulla. Kun Katalonian itsenäisyydestä järjestettiin vuonna 2017 kansanäänestys, jopa neljännes itsenäisyyttä vastustavista ja EU:ta kritisoivista näkemyksistä oli valetilien ja automaattibottien levittämiä, East Stratcom kertoo. Äänestyspäivänä Venäjältä lähtöisin olevien Twitter-viestien määrä nousi 20-kertaiseksi. Ennen Ruotsin parlamenttivaaleja joka kolmas sosiaalisessa mediassa jaettu uutinen oli Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan tahallisen valheellinen. Vuodot ja hakkerointi Tammikuussa Twitterissä jaettiin satojen saksalaisten poliitikkojen ja virkamiesten henkilökohtaisia sähköposteja ja puolueiden sisäisiä dokumentteja. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kampanja joutui vastaavan hyökkäyksen kohteeksi vuonna 2017 juuri ennen presidentinvaaleja. Usean kyberturvallisuusyhtiön mukaan asialla olivat Venäjää lähellä olevat hakkeriryhmät. Samojen ryhmien epäillään varastaneen tietoja Yhdysvaltain demokraattipuolueelta. Microsoft kertoi havainneensa viime syksyn aikana yli sata hakkerointiyritystä, jotka kohdistuivat useiden eurooppalaisten maiden hallintoihin, kansalaisjärjestöihin ja mediataloihin. Microsoft epäilee venäläistaustaisia hakkereita. Monissa tapauksissa varastettujen dokumenttien sekaan on lisätty väärennettyjä asiakirjoja tai aitoja dokumentteja on manipuloitu. Kyberhyökkäykset Ennen Saksan liittopäivävaaleja vuonna 2017 liittokansleri Angela Merkelin verkkosivut yritettiin kaapata tuhansien kyberhyökkäyksien avulla. Kaksi vuotta aikaisemmin hyökkäyksen kohteeksi joutui Saksan parlamentin tietojärjestelmä, johon yritettiin asentaa salattuja takaportteja. Niiden avulla hyökkääjät olisivat saaneet pääsyn virkamiehistön tietokoneisiin. Saksan tiedustelupalvelun mukaan molemmissa tapauksissa hyökkäykset tulivat venäläisistä ip-osoitteista. East Stratcom arvioi, että kyberhyökkäyksillä pyritään myös pääsemään käsiksi äänestysjärjestelmiin.