Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tampereella kova paine kuntaveron korotukseen: ”Vääjäämättä asia on otettava esiin” – lähes sadan kunnan ennakoidaan nostavan ensi vuonna tuloveroprosenttia

Kunnissa kuluvasta vuodesta on tulossa taloudellisesti surkea. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos on painumassa noin 900 miljoonaa euroa pakkaselle. – Todella heikko luku, sanoo Kuntaliiton kehityspäällikk ö Mikko Mehtonen . Lukema on kuluvan vuosikymmenen ehdoton ennätys. Vuosi 2012 pääsee lähimmäksi noin 400 miljoonan euron miinuksella. Osittain kuluvan vuoden tilanne johtuu verotilitysongelmista. Kunnat eivät ole saaneet kaikkia tälle vuodelle kuuluvia verotilityksiä, vaan ne siirtyvät ensi vuodelle. Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että kymmenen suurinta kaupunkia, Helsinki pois lukien, tekee tänä vuonna yhteensä noin 400 miljoonan alijäämän. – Raju tilanne, Männikkö sanoo. Tampereen kaupungin koko vuoden tulosennuste on elokuun lukujen perusteella 46,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on 17,5 miljoonaa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilanteeseen vaikuttaa osaltaan verokorttiuudistus. Korotuspaineita Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että kuluvalle vuodelle 46 kuntaa nosti tuloveroprosenttia. Hän arvioi, että ensi vuonna tuloveroprosenttia nostaa 80–90 kuntaa, ja mukana lienee myös isoja kuntia. – Lähivuosina kunnissa täytyy reippaasti sopeuttaa taloutta, Punakallio sanoo. Kuntien tulee ilmoittaa veroprosentin muutoksista viimeistään marraskuun 19. päivänä. Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemassa Kuntatalousohjelma 2020–2023 -esityksessä todetaan, että hallituskauden lopulla jo yli 150 kunnalla vuosikate on negatiivinen. Kuntatalousohjelmassa on laskettu ennustetuilla alijäämillä paine, mikä kunnissa kohdistuu veroprosenttiin. Laskennallinen paine kuvaa minkä verran veroprosenttia tulisi korottaa, jotta talous on tasapainossa. Selvityksessä todetaan, että ensi vuonna suurella osalla kunnista olisi laskennallista tuloveroprosentin korotuspainetta, ja yli puolella kunnista korotuspaine olisi yli kolme prosenttiyksikköä. – Mikään kunta ei korota veroa tällä tavalla. Yleisin korotus on puoli prosenttiyksikköä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen . Hän muistuttaa, että kyse on painelaskelmasta. Punakallio toteaa, että laskelmassa ei ole mukana kuntien sopeutustoimia. – Painelaskelma ampuu yli, mutta kyllä tilanne on huolestuttava. Sopeuttaminen on kuntien harteilla. Hallitus antaa lisää tehtäviä kunnille, sanoo Punakallio. Verot keskusteluun Männikkö sanoo, että Tampereen korotuspaine on 0,75–1 prosenttiyksikköä. Nykyinen tuloveroprosentti on 19,75. Prosenttiyksikön korotus tarkoittaisi esimerkiksi 3 000 euron kuukausituloilla reilun 300 euron veronkiristystä vuodessa. Männikön mielestä päättäjien tulisi ottaa veroprosentin korotusvaihtoehto esille talouden tasapainottamisessa. – Vääjäämättä asia on otettava esiin, ei sitä voi maton alle lakaista, sanoo Männikkö ja toteaa, ettei keskustelu tarkoita veroprosentin nostamista. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta menojen kasvua kyetään hidastamaan. Männikkö on huolissaan Rinteen hallituksen kertaluontoisista menonlisäyksistä. Hän epäilee, että kolmen vuoden jälkeen menot jäävät kuntien hoidettavaksi. Hän kuvaa tilannetta kuntien kannalta pommiksi. Männikkö nostaa myös esiin valtionvarainministeriön maanantaina julkaiseman taloudellisen katsauksen, jossa puhutaan tuottavuuden parantamisesta, mutta ei täsmennetä mitä tarkoitetaan. – Yleensä rakenteelliset muutokset tarkoittavat asioita, joista ei haluta tehdä, Männikkö sanoo. Pylkkäsen mukaan kuntasektorilla ei oikein uskalleta käyttää kaikkia mahdollisia veroinstrumentteja. – Kiinteistöveroa korotetaan maltillisesti, tuloveroprosentin korotus ei tule ensimmäisenä mieleen, Pylkkänen sanoo. Valtiovarainministeriön talouskatsauksen lohduttava viesti Pylkkäsen mukaan on, että työttömyys alenee. Työvoimapula lisää painetta palkkojen nousuun, mikä puolestaan kasvattaa inflaatiota. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että yleisen talouskasvun hidastuessa kotitalouksien rooli talouden pyörittäjänä korostuu.