Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uutta tietoa Kylmäkosken vankilapaosta: henkilökuntaa epäillään virkarikoksesta, vanki pääsi karkuun tekeytymällä vapautuvaksi

Poliisi tutkii, syyllistyivätkö Kylmäkosken vankilan henkilökunnan edustajat virkarikokseen viimeviikkoisen vankilapaon yhteydessä. Karkaamistapauksesta on aloitettu esitutkinta. Poliisi tutkii tapausta henkilökunnan osalta epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena. Kylmäkosken vankilan vanki karkasi viime viikon maanantaiaamuna esiintymällä toisena vankina, jonka oli määrä vapautua tuona päivinä. Poliisi epäilee tämän toisen vangin auttaneen karkuria. Vankila meni lankaan ja päästi väärän vangin vapaaksi. Vankilanjohtaja Harri Rämön mukaan tapaukseen vaikutti se, että kahden vangin ”yhdennäköisyys on huomattava”. Tilanne paljastui henkilökunnalle pian sen jälkeen, kun väärä vanki oli poistunut vankilasta. Ei apua tahallaan Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen vankilapako Kylmäkosken vankilan muurien sisäpuolelta. Vankila perustettiin vuonna 1993. Virkarikoksesta epäillään paria työntekijää, kertoo Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Kinnunen . Heidän ei epäillä auttaneen tahallaan vankia karkaamaan. Kyse on siis mahdollisesta laiminlyönnistä. ”Tutkimme, miten prosessi menee normaalisti ja mikä tässä tapauksessa meni pieleen. On heidänkin oikeusturvansa mukaista, että selvitämme, mitä on tapahtunut”, Kinnunen sanoo Vankila päästi myöhemmin samana päivänä vapaaksi myös oikean vangin. Poliisi epäilee tämän miehen olleen mukana juonessa auttamassa toista vankia pakoon. Poliisi tutkii tapausta hänen osaltaan avunantona vangin karkaamiseen. Häntä ei ole kuitenkaan tavoitettu vapautumisen jälkeen. Sen sijaan vankikarkuri jäi kiinni seuraavana päivänä paon jälkeen. Hänen osaltaan tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä vangin karkaaminen. Karkaamisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Kylmäkosken vankilapako on poikkeuksellinen paitsi tekotavaltaan myös siksi, ettei vankilamuurin tai -aidan sisäpuolelta juurikaan karkailla nykyisin. Sekä viime että toissa vuonna karkasi molempina vain yksi vanki vankilamuurien sisäpuolelta. Kylmäkosken tapaus oli ensimmäinen tälle vuodelle. Selvä valtaosa karkaamisista tapahtuu muualla kuin vankila-alueen sisäpuolella. Vanki voi karata saattajaltaan muun muassa matkalla tuomioistuimeen tai sairaalaan. ”Karkaamista suunnittelevat vangit varmaan ajattelevat, että vankilan sisäpuolelta on vaikeampi karata kuin esimerkiksi sairaalakäynnin yhteydessä”, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen tarkastaja Timo Tuomi . Pakoyritykset vähentyneet Vankiloiden sisältä karkaamisesta on tullut Tuomen mukaan vaikeampaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Ensinnäkin henkilökunta arvioi, mihin kukin vanki sijoitetaan ja millaiseen toimintaan hän voi osallistua. Näin pyritään vähentämään turvallisuusriskejä. Lisäksi kameravalvonta, liiketunnistimet ja muu tekninen valvonta ovat kehittyneet vankiloissa. ”Aikaisempina vuosikymmeninä laitteet saattoivat aiheuttaa paljon vääriä hälytyksiä. Kun silloin tuli oikea hälytys, siihen ei välttämättä enää reagoitu. Nykyiset laitteet ovat varmempia. Kun tulee hälytys, on tosi kyseessä”, Tuomi sanoo. Myös uudet vankilarakennukset on pyritty rakentamaan mahdollisimman turvallisiksi nykyisen tiedon perusteella. Pakoyritykset ovat Tuomen mukaan vähentyneet niin vankiloiden sisä- kuin ulkopuolelta Vangit sijoitetaan nykyisin aiempaa nopeammin avolaitoksiin, ja he voivat pitää entistä enemmän yhteyttä vankilan ulkopuolelle. ”Karkaamismotivaatio on vähentynyt, kun yhteydenpito on helpompaa niin suljetuissa vankiloissa kuin avolaitoksissakin. Sillä on suuri merkitys”, Tuomi sanoo. Sen sijaan avovankiloista livahdetaan omille teille selvästi useammin kuin suljetuista vankiloista. Niitä ei kuitenkaan luokitella karkaamisiksi vaan luvatta poistumisiksi. Viime vuonna avovankiloista poistui luvatta 38 vankia, kun suljetuista vankiloista karkasi kuusi vankia.