Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ruutitynnyrin seuraava näytös nähdään iltapäivällä – hermopeli Washingtonissa määrää tulevan suunnan

Kuten odotettavaa oli, Iranin vallankumouskaarti kosti Yhdysvalloille vallankumousjoukkojen komentajan Qassim Suleimanin viime perjantaisen kuoleman. Keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa Iran hyökkäsi kahteen Yhdysvaltojen sotilastukikohtaan Irakissa. Tiedot ballististen ohjusten määrästä vaihtelevat 10:stä reiluun 20:een. Keskiviikkoaamupäivään mennessä Suomen aikaa kenenkään ei ole vahvistettu kuolleen tai loukkaantuneen. Heti iskujen jälkeen Iran ilmoitti, ettei se halua sotaa. Iranin ulkoministeri Javad Zarif kirjoitti pikaviestipalvelu Twitterissä, että iskut olivat itsepuolustusta. Zarif kirjoitti, että Iran puolustautuu kaikkia vihamielisiä tahoja vastaan. Yhdysvaltoja ei nyt ainoana nostettu tikunnokkaan. Iranin johtaja Ali Khamenei sanoi myöhemmin televisiossa, että Yhdysvallat on Iranin vihollinen. Ei mitään uutta auringon alla. Maailma odotti henkeään pidätellen, mitä kuuluu Yhdysvalloista. Eipä kuulunut, muuta kuin Twitterissä. Presidentti Donald Trump aloitti tekstinsä: ”Kaikki on hyvin!” Presidentti viittasi siihen, etteivät iskut aiheuttaneet ainakaan välittömiä uhreja. Reagointeja voidaan pitää suhteellisen maltillisina. Maltillisuus kertoo myös siitä, että kovan voiman ja uhon aallonharjalla seilaava Trump joutuu nyt todella miettimään, miten maailman suurin sotilasmahti vastaa ohjuksiin, jotka eivät ainakaan tällä tietoa kylväneet juuri mitään suurempaa tuhoa. Muistettava on myös se, että ohjukset olivat odotettavissa. Vaikka iskut suoraan sotilastukikohtiin ovatkin suhteellisen yllättäviä, niitä voidaan kuitenkin pitää lievempinä kuin iskuja esimerkiksi pehmeisiin kohteisiin. Nyt odotetaan iltapäivää, jolloin Suomen aikaa Trump pitää tiedotustilaisuuden. Mikä on hänen vastauksensa, ohjaa pitkälti Lähi-idän ruutitynnyrin seuraavan suunnan. Maiden välit ovat kiristyneet siitä asti, kun Trump veti Yhdysvallat pois ydinasesopimuksesta, joka neuvoteltiin Iranin kanssa edellisen presidentin Barack Obaman kaudella vuonna 2015. Iran puolestaan kertoi tällä viikolla, että maa vetäytyy sopimuksesta. Emme noudata mitään sitoumuksiamme, jotka koskevat valtioiden kanssa allekirjoittamaamme vuoden 2015 sopimusta, ulkoministeri Zarif sanoi. Lausunto vaikuttaa koko maailmaan. Kyse on kovasta retoriikasta, sanansäilän heiluttelemisesta, tai sitten teoista, jotka konkretisoituvat ja ohjaavat kahta maata kohti varsinaista sotaa. Selvää on, että mikäli Iranin ja Yhdysvaltojen välille puhkeaisi sota, se vavisuttaisi koko Lähi-itää. Alueen tilanne on monimutkainen ja osapuolia on mahdoton määrä. Samalla vihollis- ja liittolaissuhteet natisevat. Tilanteesta on käytännössä mahdollista päästä vielä pois. Kumpikin on kalistellut sapelia. Tosin Yhdysvallat iski Suleimanin saattueeseen kovemmin kuin Iran Yhdysvaltojen tukikohtiin. Siksi Trumpin esikunta todennäköisesti käy nyt taistoa siitä, lähteekö Yhdysvallat koston tielle vai toteaako se, että Iran epäonnistui iskuissaan ja se siitä. Tilanne jatkuu joka tapauksessa erittäin tulenarkana ja epävakaana. Ryhmittymät saattavat liikehtiä, vaikka viralliset tahot puhaltaisivat pilliin. Kuten Syyrian sodan alkuvuosina, kaaos antaa ääriryhmille lisää tilaa kasvaa. Tätä tuskin kukaan haluaa.