Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Urheilijat ruoskivat rajusti hiihtovalmentaja Matti Haavistoa – luotsi aikoo tehdä muutoksia: ”On ollut raskaita aikoja”

1. Miten olet kokenut poikkeuksellisen kovan kritiikin, hiihdon päävalmentaja Matti Haavisto? – Varmasti se on osin aiheellista. Ollaan kerätty henkilökohtaisilta valmentajilta palautetta, missä ollaan onnistuttu ja missä on kehitettävää. Istutaan alas ensi viikolla Vuokatissa, puretaan kyselyt ja suunnitellaan tulevaa. Otetaan neuvoista onkeen. Kun on 18 urheilijaa, niin ei varmaan jokaisen toivetta voi täyttää. Mutta on juttuja, mitä muutetaan, Haavisto vastaa. 2. Täsmentäisitkö, mitä muutetaan? – Ryhmäharjoittelua kaivataan enemmän. Joka tapauksessa korkean paikan leirejä pitää olla ohjelmassa, kun Pekingissä 2022 on olympiakisat korkealla. Voi olla, että lyhennetään korkean paikan leirejä. Ollaan ennen ajateltu verimuuttujien takia, että pitää olla vähintään kolme viikkoa korkealla, että tulee muutoksia. Mutta siellä on kahta koulukuntaa, ja muut maat pitävät lyhempiä leirejä, koska korkealla ei voi treenata niin kovalla intensiteetillä. 3. Sinua on moitittu liian lepsuksi. Allekirjoitatko? – Vaikea vastata. Helppo vaatia, kun toimenpiteet eivät kohdistu urheilijaan itseen. Viime keväänä luotiin pelisääntöjä ja osallistutettiin urheilijoita päätöksentekoon. He itse loivat sen, miltä joukkueen pitää näyttää. Osin on menty niillä ja osin on ollut lipsumista. Ollaan haluttu pitää demokraattista johtamistapaa. Jos mentäisiin autoritääriseen johtamiseen, se olisi valmentajille helppoa. Osaan muista töistäni sen, että suuntaan tai toiseen ei lipsuta yhtään. Teet jonkun asian sekunnin liian myöhään tai aikaisin, voi olla kohtalokkaat seuraukset. Se ei sovi urheilupiireihin. Se ei ole suurimmalle osalle mukavaa, eikä siitä nauti. 4. Henkilökohtaisten valmentajien valta on Suomessa suuri. Pitäisikö Suomessa olla Ruotsin ampumahiihdosta tuttu malli, jossa kaikki valmennusvalta on keskitetty maajoukkueeseen? – Se on toisaalta Suomen vahvuus, että on henkilökohtaiset valmentajat. Ja aika iso osa maajoukkueurheilijoiden valmentajista on sisäpiirissä tai hyvin lähellä. Vaatii isoja toimenpiteitä, jos halutaan mennä ruotsalaiseen malliin. Meillä asuu urheilijoita hyvin eri puolilla Suomea. He ovat paremmin henkilökohtaisten valmentajien silmien alla, kun ei olla leireillä tai kisareissuilla. Ei se auttaisi, jos maajoukkuevalmennus tekisi ohjelmat, muttei valvoisi niitä. Ruotsin ampumahiihtomaajoukkue asuu lähes kokonaan Östersundissa. Olisi Suomessa aika vaativa juttu, että urheilijat perheineen laitettaisiin yhteen valmennuskeskukseen. Monen urheilijan puolisolla on työpaikka nykyisellä kotipaikkakunnalla. 5. Ruotsin ampumahiihdon päävalmentaja Wolfgang Pichler heitti pihalle kaikki ne urheilijat, jotka eivät sitoutuneet maajoukkueen ohjelmaan. Voisitko sinä tehdä samoin? – Meillä on äärimmäisen vähän uusia tulijoita. Kaikki potentiaaliset menestyjät täytyy pitää kynsin ja hampain hyvän maajoukkuevalmennuksen piirissä. 6. Miten tunnetasolla koit avauskautesi päävalmentajana? – Oli haastava ja raskas kausi. Todella paljon on kaikkea muuta kuin valmennukseen liittyvää tehtävää. Jos jakaa työaikani, niin 20 prosenttia on valmennusta ja 80 prosenttia kaikkea muuta. 7. Eikö Hiihtoliiton valmennuspäällikkö Eero Hietanen auta sinua? – Eeron kanssa yhdessä tehdään. Hänellä on todella paljon hommia, kun kaikki muut ryhmät kuuluvat hänelle, hänellä on valmentajien koulutus ja seurayhteistyö. Hän on äärirajoilla. Maajoukkuehommia tehdään Eeron kanssa päivittäin. 8. Kaipaat siis apua? – Ruotsissa päävalmentaja Rikard Grip ei ole valmennusvastuussa ollenkaan, vaan hän hoitaa olosuhteet ja logistiikan kuntoon. 9. Mikä on yleisarviosi kaudesta? – Maailmancupissa meillä tuli ihan hyviä onnistumisia ja tasonnostoja. Jos katsotaan miesten ja naisten pisteitä, niin naisissa on noin 200 pistettä vähemmän kuin edelliskaudella. Siinä näkyy Kerttu Niskasen haastava kausi. Miehillä oli 60 pistettä huonompi kuin edelliskausi. Miehet nousivat maiden välisessä cupissa yhden sijan, naiset piti saman sijan ja yhteenlaskussa olimme neljänsiä. Viime kaudella oli kymmenen eri naista maailmancupin pisteillä, nyt 12. Yhteensä kolme eri urheilijaa oli palkintopallilla ja kahdesti naisten viestijoukkue. Seefeldin MM-kisat olivat selkeästi pettymys. Mitalit lasketaan, eikä päästy tavoitteeseen. 10. Mitkä olivat kauden kohokohdat ja suurimmat pettymykset? – Beitostölenissä naisten viestin palkintopallipaikka, jota kukaan ei odottanut. Ulricehamnissa toistettiin sama. Tietysti Iivo Niskasen MM-pronssi äärimmäisen tiukassa taistelussa Seefeldissä. Ja toki Kertun huikea voitto maailmancupissa. – Kauden alku oli pettymys. Oli alavirettä vuodenvaihteeseen asti, kun ei oltu valmiita. Seefeldissä naisten viesti oli suuri pettymys. 11. Seefeldissä moni nainen haukkui suksensa. Mitä siitä ajattelet? – Ehkä se oli ylireagointia, kun ei oltu huollon ja valmennuksen kanssa purettu kisaa. Kun asioita on käyty läpi, niin mielikuva on muuttunut. Kritiikin pitäisi olla joukkueen sisäinen asia. Jokainen ottaa tästä opiksi. Se ei johda mihinkään, että julkisesti kritisoidaan. 12. Miten huolto onnistui? – Meillä oli hyviä ja huonoja päiviä. Jonain päivänä oli haasteita, mutta ei sukellusta. Seefeldissä oli päiviä, ettei omasta kalustosta löytynyt oikeaa suksea. Toki Seefeldin sprinttipäivä ja naisten viestin vapaan osuuksilla oli haasteita huollossa. 13. Maajoukkuehiihtäjillä ja valmennuksella on ollut viime aikoina suuria kehityskeskusteluja. Mistä olette puhuneet? – Olympiakomitean lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen veti ne. Sovittiin, että ne jäävät joukkueen sisäisiksi. Niiden sisällöstä tehdään yhteenveto. 14. Onko höppänän maineessa oleva Kärkkäinen, joka Seefeldissä oli juoma- ja verkkarikohussa, oikea henkilö johtamaan suuria linjakeskusteluja? – Mun mielestä on oikea ja hyvä mies. Hänellä on hiihtoporukoiden luotto takana. 15. Mitä mieltä olet suojattisi Krista Pärmäkosken kaudesta? – Krista sai maailmancupin pisteitä enemmän kuin koskaan. Seefeldissä ehdottomasti oli mitali tavoitteena, ja kun sitä ei tullut, ei voi olla tyytyväinen. Ei se toki kaukana ollut. Krista itse sanoi, että oli paremmassa kunnossa kuin viime kaudella. Muut olivat vielä paremmassa. Venäläiset nostivat tasoaan, ja on tullut Ebba Andersson sekä Frida Karlsson . Marit Björgen lopetti, mutta Therese Johaug tuli takaisin. Ei se kympin kausi ollut, kun ei tullut mitalia. Voisi olla kasi kouluarvosana. Kristalla oli vähän epäonnea. Toisaalta, kun miettii Korean olympialaisissa, niin aika täpärällä ne mitalit sielläkin olivat 30 kilometrin kisaa laskematta. Olisi voinut sielläkin kääntyä. 16. Kaduttaako, että hait päävalmentajaksi? – Välillä on ollut raskaita aikoja, välillä mukaviakin hetkiä. Haasteita on, mutta pitää päästä yli. Kaduttaisi enemmän, jos en olisi lähtenyt, ja joutuisi miettimään, mitä jäi kokematta tai kokeilematta. Jos palattaisiin viime kevääseen, niin varmasti hakisin.