Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Puiseva sotahistorian luento näyttää liikaa tietokonepeliltä – Midwayta katsoessa sankareiden puolesta ei jännitä hetkeäkään

Elokuva-arvio: Kiinnostavinta katsottavaa ovat digitaalisesti luodut ilmasotakohtaukset, joista voi aistia, miltä näyttäisi olla syöksypommittajan ohjaimissa. Ohjaaja Roland Emmerchin Midway on hyvinkin perinteinen yhdestä toisen maailmansodan ratkaisutaistelusta kertova viihdeleffa. Midwayssä on hyvän draaman ainekset: Pearl Harborin yllätyshyökkäyksen lannistama Yhdysvallat uumoili jatkoa Japanin iskulle, muttei tiennyt, missä ja milloin se tulisi. Suurisuuntaisena spektaakkelina Midway jakaa tarinansa kolmeen näkökulmaan. Ensimmäinen näkökulma on Yhdysvaltain laivaston taistelulentäjillä. He ovat tosielämän ihmisiä, joista elokuva tekee Hollywood-elokuvan tyyppihahmoja. Heidän tehtävänsä on palvella juonen sankarihahmoina vailla henkilökohtaista persoonallisuutta. Erityisen todeksi tämä käy elokuvan päähenkilöksi nostetun syöksypommittajakoneen lentäjä Dick Bestin ( Ed Skrein ) kohdalla. Amerikkalaisen elokuvan tyyppi- ja kliseevalikoimalle tyypillisesti Best on huimapäinen sooloilija, joka uskoo tietävänsä kaiken muita paremmin. Hän saa toimia miten mielii, koska hänen yläpuolellaan on päälliköitä, jotka ymmärtävät, miten Bestin individualismia hyödynnetään parhaiten. Kaikkien pomojen pomona toimii Woody Harrelsonin esittämä amiraali Chester W. Nimitz, itsekin melkoinen riskinottaja. Rohkeutta ajatella toisin Toinen näkökulma on päällystön ja sotilastiedustelun näkökulma. Tiedustelu-upseereista ratkaisevimmaksi nousevat Patrick Wilsonin esittämä Edwin Layton ja epäsovinnainen koodinmurtaja Joseph Rochefort ( Brennan Brown ). Heillä on kanttia nostaa äänensä varoittamaan uhkaavasta hyökkäyksestä ja olla vielä oikeassa, vaikka sillä ei saisikaan ystäviä. Amiraali Chester W. Nimitzin elokuva esittää tiedustelu-upseeriensa kaltaisena rohkeasti vapaana yksilönä, jolla on voimaa ja rohkeutta toimia yleistä mielipidettä vastaan silloin kun kyseessä on Yhdysvaltain turvallisuus. Vielä kolmannen näkökulman tarjoavat tosielämän ihmisiin perustuvat japanilaisten upseerien hahmot. Amiraali Isoroku Yamamoto ( Etsushi Toyokawa ) esittää skeptisen huomautuksen Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen siitä, kuinka Japani tuli sohaisseeksi hereille nukkuvan karhun. Länsimaissa opiskellut Yamamoto oli toiminut maansa sotilasasiamiehenä Yhdysvalloissa ja ymmärsi amerikkalaisten voimavarojen suuruuden. Tehosteet voittavat Kun Midwayn hahmoista on tehty kliseitä, niin historian kirjoittamalta juonelta on turha odottaa yllätyksiä. Draamana Midway on keskitasoista sotaelokuvan talsimista läpi väritettyjen tositapahtumien. Kiinnostavinta katsottavaa ovat digitaalisesti luodut ilmasotakohtaukset, joista voi aistia, miltä näyttäisi olla syöksypommittajan ohjaimissa. Toisaalta digitehosteiden yletön käyttö päätyykin elokuvan huonoimmaksi osuudeksi. Koska sota- ja taistelukohtauksista näkyy, miten keinotekoisesti ne on luotu, tuntuu ihan liikaa siltä, että katselisi tietokonepeliä eikä elokuvaa. Midway jää oudon ulkokohtaiseksi. Sitä katsoessa sen sankareiden puolesta ei jännitä hetkeäkään. Naisia tässä sotahistorian luennossa ei näy kuin Mandy Moore esittämässä lentäjä-ässämiestään uskollisesti tukevaa vaimoa.