Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereella kehitetään koronarokotetta muita hitaammalla, mutta toimivaksi todetulla menetelmällä – Tutkimus on pian ottamassa askeleen eteenpäin:  ”Ideaalitilanne olisi se, että meidän rokotetta ei koskaan tarvittaisi”

Britanniasta saatiin tällä viikolla lupaavalta vaikuttavia uutisia koronavirusrokotteen kehittämisestä. Useat mediat uutisoivat, että Oxfordin yliopiston kehittämä kliinisessä kokeiluvaiheessa oleva rokote on tuottanut vasta-aineita terveiden aikuisten ihmisten elimistöissä. Lääkeyhtiö Astra Zenecan kanssa tuotettu rokote sars-cov-2-virusta vastaan saadaan markkinoille aikaisintaan arvioiden mukaan tämän vuoden lopussa tai vuoden 2021 alussa. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kuvailee Oxfordin yliopiston tuloksia ”lupaaviksi”. – Huomion arvoista kuitenkin on, että apinakokeissa sekä rokotetuilla että rokottamattomilla apinoilla oli nenänielussa jokseenkin sama määrä viruksia, Rämet sanoo. Jos sama tapahtuisi ihmisellä, niin se voisi tarkoittaa, että rokote ei välttämättä estä tartuttamasta muita, vaikka se lieventäisi tautia. Tällä hetkellä meneillään on useita kliiniseen vaiheeseen edenneitä rokotteita muun muassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Eri puolilla maailmaa on kehitteillä yli 200 erilaista rokoteaihiota. Pisimmällä länsimaalaisista on Oxfordin yliopiston rokoteaihio. Sen testaaminen ulotetaan seuraavaksi laajalle joukolle ihmisiä eri maissa, yhteensä 30 000 ihmiselle. Tampereella ei lähdetty nopeuskilpaan Tampereen rokotetutkimuskeskus aloitti maaliskuussa koronarokotteen kehittämisen . Rokotteita koronavirusta vastaan voidaan kehittää ainakin kuudella eri menetelmällä. Perinteisin rokotteissa käytettävä menetelmä on heikennettyjen tai tapettujen virusten rokottaminen, joiden avulla ihmisen kehon toivotaan tuottavan immuunivasteen. Tampereella valittu menetelmä on menetelmistä hitain. Siinä pyritään rakentamaan kokonaisia viruksen kaltaisia partikkeleita, ”keinoviruksia”. Tällä menetelmällä on onnistuttu tuottamaan HPV- eli papilloomavirusrokote ja hepatiitti-B-rokote. Keinovirus muistuttaa ulkoisesti aitoa virusta, mutta siitä puuttuu perimäaines eli rna. Taudilta suojaavan immuunivasteen toivotaan syntyvän, kun ihmisen elimistö reagoi keinovirukseen kuin se olisi oikea virus. Rokotekehittelykilpailu on maailmalla kiivasta, ja immuniteettia tuottavia rokotteita kehitetään kovalla tahdilla. Keväällä Tampereella harkittiin myös dna-rokotteiden kehittämistä, kun Suomen koronavirus-tilanne näytti huolestuttavammalta. Kyseisellä menetelmällä rokote voidaan valmistaa nopeammin. – Suomen tilanne on rauhallinen ja meillä ei ole kansainvälistä kilpailuetua, niin olemme päättäneet keskittyä viruksen kaltaisiin partikkeleihin, Rämet sanoo. Samankaltaista menetelmää käyttää maailmassa Rämetin arvion mukaan vähän yli 10 koronavirusrokotetta kehittävää tutkimusryhmää. Ensimmäinen rokote käyttöön jo vuodenvaihteessa? Oxfordin yliopiston kehittämä rokote voidaan saada käyttöön aikaisintaan loppuvuodesta 2020 tai alkuvuodesta 2021. Rokotteen vaikutuksen pitkäkestoisuudesta saa varmuuden vasta ajan kuluessa. – Ideaalitilanne olisi se, että meidän rokotetta ei koskaan tarvittaisi, vaan ensimmäisenä etenevä rokote olisi niin hyvä, että sillä pärjättäisiin, Rämet sanoo. Oxfordin rokotetta tehdään menetelmällä, jolla ei ole aiemmin tehty vielä käyttöön hyväksyttyjä rokotteita. Menetelmässä simpanssin adenovirusta on muunneltu siten, että se kuljettaa solun sisään geenin, joka ilmentää koronaviruksen S-proteiinia. Adenovirukset aiheuttavat muun muassa lasten nielutulehduksia, flunssaa, silmä- ja hengitysteiden tulehduksia. Viruksiin pohjautuvat rokoteteknologiat muistuttavat läheisesti virusten luonnollista elinkaarta, joskin virusten monistuminen on niissä estetty. Oxfordin yliopisto on kehittänyt rokotetta aiemmin nykyistä koronavirusta muistuttavaa SARS-virusta vastaan. Valmista rokoteaihiota on pystytty muuntelemaan siten, että siihen on liitetty uuden koronaviruksen proteiinia. Aiempi työ samanlaisen rokotteen kehittämisessä selittää Rämetin mukaan oxfordilaisten nopeaa etenemistä. Iäkkäiden rokotevaste on heikompi Tampereella jatketaan viruksen kaltaisia partikkeleihin pohjautuvan rokotteen kehittämistä Rämetin mukaan siihen saakka, kun on varmistuttu siitä, että maailmassa on saatu käyttöön turvallinen ja tehokas rokote, joka antaa pitkäaikaisen suojan virukselle. Koronavirus on vaarallisempi iäkkäille ihmisille. Iäkkäiden rokotevasteet eli rokotteiden toimivuus on epävarmempaa, mikä tuottaa mutkia rokotekehittelyyn. – Jää nähtäväksi, kuinka hyvin rokotteet suojaavat iäkkäitä. Tämä palaa siihen, minkä takia eri rokoteaihioita kehitetään edelleen. Se joka toimii jossakin väestönryhmässä, niin ei toimi välttämättä toisessa ryhmässä. Suomessa rokotetta koronavirusta vastaan kehitetään Tampereen lisäksi ainakin Helsingin ja Itä-Suomen yhteistyössä. Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston tutkimukset ovat pidemmällä, ja siellä käytettävä teknologia on samankaltaista kuin Oxfordissa. Eläinkokeita mahdollisesti syksyllä Tällä hetkellä tutkimusryhmä on vaiheessa, jossa tuotetaan keinoviruksia, jotka aiheuttavat ihmiskehossa immuunireaktion. – Jos me onnistumme tekemään riittävän paljon virusta muistuttavia partikkeleita, niin seuraava vaihe on eläinkokeet. Toivomme, että pääsemme tämän vuoden puolella eläinkokeisiin, Rämet kertoo. Tampereella tai Suomessa koronavirusrokotetta tuskin testataan rokotteiden tehoa ihmisillä ihan lähiaikoina, sillä uusia tautitapauksia on vain vähän koko Suomessa tällä hetkellä. Käytännössä on mahdollista, että Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen klinikoilla tehtäisiin ihmistutkimuksia jossain vaiheessa. Muun muassa epidemiatilanne vaikuttaa siihen, missä paikoissa rokotteita testataan. Suomessa toinen aalto voisi muuttaa tilanteen. Muille hankkeille enemmän rahoitusta Tampereen yliopistolla koronarokotetta kehitetään Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa. Yksi tutkijoista on kesälomallaankin työskentelevä Tampereen yliopiston tutkijatohtori ja virologi Minna Hankaniemi , jolla on yli 10 vuoden kokemus rokotusten kehittämisestä. Kevät ja kesä on ollut Hankaniemelle motivoiva, mielenkiintoinen ja stressaava, koska virus on uusi ja tuntematon. – Olen jo pitkään kehittänyt enteroviruksia vastaan rokotteita viruksen kaltaisina partikkeleina. Se tieto auttaa minua ihan suunnattomasti tässä, mitä nyt teen, Hankaniemi kertoo. Hankaniemi on saanut henkilökohtaista rahoitusta Suomen Akatemian kautta projektiin. Rahoitusta projektia varten on haettu enemmänkin, mutta sitä ei ole saatu. Hankaniemi uskoo, että muut meneillään olevat projektit koronavirusrokotteen kehittämiseen ovat saaneet paremmin rahoitusta, koska niissä on luvattu, että rokote valmistuu poikkeuksellisen nopeasti. Normaalisti rokotettavan viruksen tai bakteerin tunnistamisesta myyntiluvan saamiseen on voinut mennä noin 10–15 vuotta. Varsinkin uusien rokoteteknologioiden kohdalla kehittämisaikataulu on pitkä, ja rokotetta voidaan kehittää pisimmillään Hankaniemen mukaan jopa 30 vuotta. Koronavirusrokote yritetään nyt saada markkinoille alle vuodessa uuden viruksen tunnistamisesta. –  On vaikea uskoa, että Oxfordin tutkimuksen rokote saadaan nopeasti laajaan käyttöön, koska on kyse uudemmasta rokoteteknologiasta, joka vaatii vielä testausta. Hankaniemi huomauttaa, että viruksen kaltaisia partikkeleita sisältäviä rokotteita ihmisille on sen sijaan jo käytössä. ”Eläinkokeita tarvitaan paljon” Hankaniemen mukaan aiemmin käyttämättömien menetelmien ongelma on se, että niissä voi olla enemmän riskejä. Hänen mukaansa uutta rokotetta on tärkeä testata eläinkokein paljon, jotta nähdään miten saadaan optimaalinen, turvallinen ja tehokas vaste. – Että ei tyydytä vaan siihen, että rokote on immunogeeninen (eli vastustuskykyä tuottava) ja suojaa taudilta. Sitten taas voi käydä niin, että saadaankin aikaan vielä pahempi tauti rokotteen jälkeen, kun kohdataan virus kuin ennen rokotetta olisi saatu, Hankaniemi sanoo. Hän käyttää esimerkkinä RS-virusta vastaan kehitettyä rokotetta, joka aiheutti 1960-luvulla vakavia hengitystieoireita useille rokotetuille lapsille, jotka saivat viruksen. Hankaniemeä huolettaa rokotetutkimuksen rahahanojen mahdollinen sulkeutuminen kokonaan, jos toista aaltoa ei tule Suomeen. – Olisi ollut tärkeää, että 20-vuotta sitten SARS- ja 10-vuotta sitten MERS-epidemioiden jälkeen rokotekehitystä olisi jatkettu. Silloin meillä olisi voinut olla ehkä jo valmiudet tuottaa hyvin nopeasti rokote tähän uuteen koronavirukseen, Hankaniemi sanoo. Oikaisu 25.7.2020 kello 14.41: Korjattu sitaatista kohta, jossa todettiin virheellisesti, että rokotetuilla ja rokottamattomilla apinoilla oli nenänielussa jokseenkin sama määrä bakteereita, kun bakteeri-sanan tilalla olisi pitänyt lukea viruksia.