Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Taysissa tehtiin ensimmäistä kertaa onnettomuusselvitys, joka paljastaa yleisimmät sähköpotkulaudoilla syntyneet vammat – Ylilääkäri: ”Monen humalatila on ollut vahva”

Sähköpotkulautaonnettomuuksia yhdistää usein kolme tekijää: humalatila, yöaika ja päävamma. Sähköpotkulautaillessa sattuneista tapaturmista on nyt tehty ensimmäistä kertaa selvitys Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa Acutassa. Vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät Tampereen katukuvaan viime kesänä, joten kyseessä on melko uusi ilmiö. Acutan ylilääkäri Sami Mustajoki kertoi viime vuoden marraskuussa Aamulehdelle , että Tampereella on tapahtunut lukuisia sairaalahoitoa vaatineita sähköpotkulautaonnettomuuksia. Nyt Mustajoki on selvittänyt tarkemmin, kuinka paljon vähintään päivystyshoitoa vaatineita tapaturmia on tapahtunut ja millaisia ne ovat olleet. – Selvitys ei ole tieteellinen, ja en välttämättä ole löytänyt kaikkia meillä hoidettuja tapaturmia hakutoiminnon rajoitteiden takia. Uskon kuitenkin, että suurin osa käynneistä on näissä luvuissa, Mustajoki kertoo. Kaatuminen aiheuttaa usein päävamman Selvityksen mukaan Acutassa on käyty yhteensä 76 kertaa sähköpotkulautaonnettomuuden vuoksi. Tänä vuonna päivystyskäyntejä on ollut 30. Selvityksen tiedot on kerätty sairaalan tietokannasta hieman yli vuoden ajalta, eli alkaen sähköpotkulautojen saapumisesta Tampereelle 23.4.2019 ja päättyen 19.7.2020. Käytännössä ensimmäiset tapaturmat tapahtuivat kuitenkin vasta toukokuun lopussa 2019. – Kaksi kolmasosaa vammoista on ollut päävammoja, eli pää on tärskähtänyt tavalla tai toisella. On ollut esimerkiksi haavoja, nenämurtumia, aivotärähdyksiä ja joitakin vakavampiakin vammoja, Mustajoki sanoo. Kolmasosalla puolestaan on ollut jonkin raajan vamma, esimerkiksi murtuma. Joillakin potilailla vammoja on ollut useampia. 15 ihmistä on joutunut jäämään päivystyskäynniltä sairaalahoitoon sähköpotkulautaonnettomuuden seurauksena. Kahdeksassa tapauksessa on vaadittu myös leikkaushoitoa. Mustajoki muistuttaa siitä, että todellisuudessa haavereita sattuu enemmän kuin päivystyksen tilastot paljastavat. – Pienempiä haavoja nuollaan yleensä kotona, eikä pienistä kaatumisista ei tulla päivystykseen saakka, Mustajoki sanoo. Mustajoen tiedossa ei ole yhtään kuolemaan johtanutta sähköpotkulautaonnettomuutta. Alkoholilla on usein osuutta asiaan Selvityksessä käy ilmi myös, että kaksi kolmasosaa onnettomuuksista on tapahtunut yöaikaan ja että suurin osa päivystykseen joutuneista potkulautailijoista on ollut onnettomuushetkellä päihtynyt. – Monen humalatila on ollut vahva. Ne, jotka on puhallutettu päivystyksessä, ovat puhaltaneet yli promillen lukeman. Myös yli 1,5 promillen lukemia on mitattu. Humala selvästi lisää vammautumisriskiä, Mustajoki kertoo. Päivystykseen joutuneiden potkulautailijoiden keski-ikä oli 29 vuotta. – Kyse on käytännössä nuorista aikuisista. Teinejä tai lapsia ei tilastoissa kuitenkaan juuri näy, Mustajoki sanoo. Kypärä estäisi vammoja Pyöräilykypärä vähentäisi potkulautailun vammariskiä merkittävästi, Mustajoki muistuttaa. – Monelta aivotärähdykseltä oltaisiin voitu välttyä tai ainakin vamma olisi ollut lievempi, jos potkulautaillessa olisi käytetty kypärää. Mustajoki ei kuitenkaan usko, että kypärän käyttäminen lisääntyy ainakaan vuokrattavilla potkulaudoilla ajaessa. –  Vuokrattavien sähköpotkulautojen toimintalogiikkaan kypärä ei yleensä valitettavasti kuulu, koska toiminnan ideana on tietynlainen joustavuus, jossa laudalla voi ajaa paikasta toiseen spontaanisti, Mustajoki pohtii.