Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kangasalan kummisetä käy omalla lompakollaan, kun tulee akuutti hätä – Jorma Malmin suurena unelmana on mestaruus

Kangasalan kummisetä Jorma Malm ansaitsee syvän kumarruksen arvokkaasta lentopallotyöstä. Malmin kannattelema naisten liigajoukkue on vakiinnuttanut paikkansa Suomen eliitissä ja säilyttänyt kilpailukykynsä jopa koronan keskellä. Managerin nimikkeellä työskentelevä Malm uskoo, että LP Kangasala pystyy pitämään budjettinsa 200 000 euron tietämillä koko maailmaa ravistelevasta taudista huolimatta. Niinpä tulevaksi kaudeksi on voitu koota maajoukkuepelaajia vilisevä ryhmä päävalmentajana jatkavan Arttu Keräsen johdolla. – Osaamme tehdä joitakin asioita oikein, koska pärjäämme markkinoilla. Pelaajat puhuvat paljon keskenään, miten missäkin seurassa hoidetaan asioita. Hyvä kuuluu kauas, Malm kuvailee. Huippuolot Malmin mielestä Kangasalan vahvimpina valtteina ovat osaava valmennus ja huippuolot. Liigajoukkue pääsee harjoittelemaan joka aamu managerin perheyrityksen mukaan nimetyllä Malm Areenalla. Neljä vuotta sitten valmistunut halli paransi Kangasalan harjoitusmahdollisuuksia valtavasti. Nyt paikat kestävät vertailun muihin maan lentopallokeskuksiin nähden. – Kun lähdin tähän projektiin, liigajoukkue vaikutti päätökseen yli 50 prosenttia. Toisena ratkaisutekijänä oli akuutti pula liikuntapaikoista. Areenaa ei tehty bisnes-ajatuksella. Käytännössä se pyörii omillaan. Tämä oli aika iso kädenojennus paikkakunnan urheiluelämälle, Malm muistuttaa. Ja ennen kaikkea Malmin lempilapselle – Kangasalan liigajoukkueelle. – Treenaamisesta ei veloiteta mitään. Toki pitää muistaa, että tuskin näitä arkiaamujen vuoroja saataisiin myytyä kenellekään. Ei ainakaan joka päivä. Tämä ei aiheuta merkittäviä tuottojen menetyksiä. Joskus lipsahtelee Ilmaiset olot eivät näy mitenkään, kun listataan Kangasalan tukijoiden antamia summia. Mikä on oma osuutesi, jos tämä areenan osuus jätetään laskuista pois? – Puhutaan mieluummin yrityksistä. Siis niistä yrityksistä, joissa olen mukana. Prosenttiosuus lienee 15–20:n tietämillä. Ja välillä pikkuisen päällekin. Silloin tällöin omasta pussista lipsahtelee aina jotakin. Liikutaanko satasissa, tonneissa vai kymppitonneissa? – Ainakin tonneissa. Kun on lähtenyt leikkiin, kausi täytyy hoitaa aina loppuun. Jossain kohtaa voi käydä niin, että tarvitaan lisäeuroja, Malm vastaa. Kangasalan kassaan jäi tänä keväänä noin 50 000 euron lovi, kun korona päätti kauden runkosarjan jälkeen. – Tietysti mekin laskimme jonkin verran pudotuspelien varaan, mutta kokonaistappio ei ollut noin suuri. Normaalitapauksessa me olisimme päässeet hyvin plussan puolelle. Seuraavan kauden aloittaminen olisi ollut helpompaa, jos kassan pohjalla olisi ollut rahaa. Vaikka pettymys oli iso, turha murehtia liian kauan. Mestaruus haaveena Kesällä 65 vuotta täyttävä Malm on tehnyt elämäntyönsä rakennusalalla. Hän perusti vuonna 1978 isänsä ja veljiensä kanssa J. Malm Oy:n. Pitkäaikainen toimitusjohtaja siirtyi taannoin neuvonantajan rooliin. Rakennusliikkeen liikevaihto pyörii 17 miljoonan euron tuntumassa. Malm ihastui lentopalloon nuoruusvuosien höntsyilloissa ja ohjasi myöhemmin kaikki neljä tytärtänsä lajin pariin. Sitä kautta hän ajautui valmentamisen ja seuratyön pariin. Työnkuva laajentui 2010-luvun puolivälissä managerin roolilla. Toistaiseksi hieno jakso on tuonut kaksi SM-hopeaa, kaksi SM-pronssia ja kaksi Suomen cupin voittoa. – Suurena unelmana on kultamitali. Haluaisin saada Suomen mestaruuden Kangasalle ainakin kerran, Malm suunnittelee. talous "Liigatoiminta olisi loppunut aikoja sitten ilman kaupungin tukea" Oriveden Ponnistuksen ongelmana on ison pääsponsorin puuttuminen. Oriveden Ponnistus on pelannut naisten lentopalloliigassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien. OrPon manageri Jouko Ronkainen antaa pitkästä taipaleesta suuret kiitokset Oriveden kaupungille. Se on joukkueen suurin yksittäinen tukija. 20 000 euron summa on reilut 10 prosenttia noin 170 000 euron budjetista. – Liigatoiminta olisi loppunut aikoja sitten ilman kaupungin tukea, Ronkainen myöntää. OrPon ongelmana on ison pääsponsorin puuttuminen. – Olemme kolunneet Oriveden yritykset läpi jo aika perusteellisesti. Toiminnan kehittäminen edellyttää lisää tukijoita kaupungin ulkopuolelta, Ronkainen tietää. Kaupungilla on erittäin suuri merkitys myös LP Kangasalan toiminnalle. Avustussumma on vakiintunut viime vuosina 17 000 euroon. Myös Akaa ja Sastamala ovat vahvasti liigajoukkueen tukena. Akaa-Volleyn miehet saivat viime kaudella kaupungilta 25 000 euroa vastikkeellista yhteistyönäkyvyyttä. Sastamala antoi VaLePalle laskentatavasta riippuen suunnilleen samansuuruisen summan. – Oli meidän onni, ettemme laskeneet viime kaudella pudotuspelituottojen varaan ollenkaan. Emmekä laske nytkään. Budjettia pitää pienentää tulevaksi kaudeksi noin 50 000 eurolla koronan takia, Akaan puheenjohtaja Torsti Mahlanen summaa. VaLePan kassaan jäi reilun 150 000 euron lovi, koska kausi jouduttiin lopettamaan ennen pudotuspelien alkua. Niinpä leikkuri vie nyt merkittävän osan reilun 800 000 euron budjetista. Sastamalan kummisetä Jarmo Nieminen on ollut VaLePalle vankka kivijalka jo pidemmän aikaa. – Hänellä on ollut erittäin merkittävä rooli seuran ja Sastamalan kehittämisessä. Tämä on koko paikkakunnan rikkaus, VaLePan toiminnanjohtaja Hanna Arve-Talviti e kehuu. Arve-Talvitie ei suostu kertomaan, miten suuren summan Nieminen käyttää VaLePaan.