Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampere-talo istuttaa yli 3 600 puuta Lempäälään vanhalle pellolle ja hyvittää päästöjään – ”Vastaa yli viiden miljoonan kilometrin ajoa autolla”

Rastaiden aamukonsertti säestää rauduskoivujen istutusurakkaa Lempäälän Mesirinteellä. Tampere-talolle tulee oma 3 670 puun hiilinielu vanhalle peltoalueelle Kuljuun 100 vuodeksi. Puuni-yritys tuo kuntien joutomaille puuntaimet, ja alue nimikoidaan yhden tai useamman yrityksen päästökompensaatioon. Tampere-talo on ensimmäisten joukossa hyvittämässä päästöjään istuttamalla Puunin kanssa metsää. Mesirinteen viheralueeksi kaavoitetulle 1,9 hehtaarin kosteikolle tulee rauduskoivujen lisäksi tervaleppiä ja mäntyjä. Tulevaisuudessa vanhasta peltoalueesta tulee Iisakinpuisto ja Mesikämmenenpuisto. Istutettava maa-alue ei metsittyisi itsestään. Tampere-talon metsän on laskettu sitovan 1000 tonnia hiilidioksidia seuraavan sadan vuoden aikana. Tämä vastaa Puunin mukaan noin 250 edestakaista New Yorkin lentoa tai yli viiden miljoonan kilometrin ajoa henkilöautolla. – Istutamme sekametsiä ja lehtipuuvaltaisia lehtoja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ne ovat vastustuskykyisiä tuhohyönteisiä vastaan ja kestävät tulevaisuuden korkeampia lämpötiloja, kertoo Puunin biokemisti Juha Siitonen . Tapahtumat päästöttömiksi Tampere-talosta tuli energiankäytöltään hiilineutraali viime marraskuussa. Nyt tavoitteena on tapahtumien päästöttömyys. Yritysasiakkaat voivat jatkossa toteuttaa Tampere-talossa hiilineutraaleja tapahtumia kompensoimalla päästöt talon omaan metsään, hiilinieluun. Tampere-talo hyvittää metsäalueelle vuosittain myös omasta liiketoiminnastaan syntyvät päästöt. Tampere-talon viime vuoden toiminnan suorista päästöistä jäi kompensoitavaa 101,5 tonnia. Se vastaa 274 tainta. – Tavoite on, että tästä tullaan joka vuosi alemmas ja kompensoitavaa olisi vuosi vuodelta vähemmän, sanoo Tampere-talon viestintäpäällikkö Anne Sivula . Tapahtuman hiilijalanjäljestä voi tehdä laskelman, johon vaikuttavat monet yksityiskohdat. –  Riippuu siitä, paljonko kansainvälisiä vieraita tulee paikalle lentäen, montako junalla tai omalla autollaan. Siinä huomioidaan myös hotelliyöt ja jopa ruokavalio, kasvista vai lihaa. Tuhat kiloa 25 euroa Tuhat kiloa hiilidioksidia maksaa 25 euroa. 300 osallistujan kotimaiselle yhden päivän tapahtumalle voi laskea noin viiden tonnin päästöt ja 13 tainta. Tuhannen osallistujan kansainvälinen kaksipäiväinen tapahtuma olisi 174 tonnia ja 470 puuntainta. Nyt Tampere-talo miettii, miten päästöhyvitystä voi tarjota kuluttaja-asiakkaille. Lisää virkistysmetsää Lempäälän kunta hyötyy sopimuksesta, kun se saa taajaman lähelle lisää virkistysmetsiä asukkailleen. Kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkalan mukaan puut tulevat kasvamaan kosteikkopaikalla hyvin. – Ohjaamme myös hulevedet tähän. Vihertyönjohtaja Isto Mäkinen arvioi, että viiden vuoden kuluttua Iisakinpuiston tervalepät ovat jo kolme–nelimetrisiä. – Tervaleppähän on Suomen palmu! Olen aina tykännyt siitä. Se kaartuu rannalta kauniisti veden ylle, sanoo Siitonen. Puut alkavat tuottaa maahan kariketta ja alue muuttuu puistomaisemmaksi. Sadan vuoden kuluttua Lempäälän kunta saa päättää, mitä metsälle tapahtuu. Puut jäävät kunnille Lempäälän hiilinielu on toinen Puunin käynnistämä metsäistutus. Aiemmin toukokuussa se istutti hiilinielun Mikkeliin. Puuni neuvottelee joutomaiden metsittämisestä useiden kuntien kanssa. – Firmojen päästökompensointi luo tällä tavalla työtä ja puuvaranto jää kuntien hyödyksi, Siitonen sanoo. Tampereen Messut istuttaa Alihankintametsä-hiilinielun Lempäälään perjantaina yhdessä Puunin kanssa. Paikka on Toutainpolun ja Kiiskinpuiston lähellä. Alihankintametsään tulee noin 640 rauduskoivun tainta. Puuni syntyi, kun entinen huippu-urheilija, uimahyppääjä Joona Puhakka alkoi miettiä kompensaatiomarkkinoita. Hän yritti saada selville, mihin lennon hiilijalanjäljestä maksettava päästöhyvitys menee. Puhakkaa palloteltiin luukulta toiselle, eikä vastausta tuntunut löytyvän. Puhakka alkoi kehitellä Siitosen kanssa ajatusta Suomeen rakennettavista hiilinieluista. Mukaan perustajakolmikkoon saatiin Petri Kämäräinen , joka vastaa yrityksessä teknologiasta ja sen kehittämisestä. Lue lisää: Tampere ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön ilmastobudjetin – Näin kaupunki aikoo vähentää rajusti päästöjään Lue lisää: Ilmastopolitiikka tuli valtion metsiin – "Hiilensidonta otetaan nyt entistä paremmin huomioon"