Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Suomalaiset odottivat 40 prosenttia halvempaa olutta ja lonkeroa – näin siinä sitten kävi

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut alkoholilaki ei ensimmäisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi alkoholin kulutukseen Suomessa. Kuitenkin pitkään jatkunut kulutuksen lasku pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun huolimatta samanaikaisesta alkoholiveron korotuksesta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotteessaan. – Merkittävin syy kulutuksen arvioitua pienemmälle muutokselle löytyy oletettavasti hinnoittelusta. Päivittäistavarakauppa ja Taloustutkimus ennakoivat nelosoluiden, siidereiden ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 prosenttia. Myös THL arvioi, että näiden juomien tarjoushinnoittelu tekisi niistä hinnaltaan kilpailukykyisiä halvan keskioluen kanssa. Ainakin ensimmäisenä vuonna oltiin kaukana tästä, mikä oli kansanterveyden kannalta erinomaista, toteaa tutkimusprofessori Pia Mäkel ä. Lakimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ottamalla huomioon erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne. Tällaisen mallittamisen tarjoaman arvion mukaan lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen, mutta arvio ei ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta. Alkoholinkulutus ja alkoholikuolemat vähenivät Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150:llä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna. Vuosina 2007─2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus (alkoholiperäiset taudit, alkoholimyrkytys sekä päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet) kolmanneksella. Kulutuksen vähenemisestä merkittävä osa eli 56 prosenttia selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä. Jos alkoholiin liittyvä kuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 tasolla, kymmenvuotiskaudella 2008─2017 olisi nähty 5 900 alkoholiin liittyvää kuolemaa enemmän. Luku kertoo alkoholihaittojen mittakaavasta ja kulutusmuutosten merkityksestä. Hallituksen esityksessä uudeksi alkoholilaiksi lakia suunniteltiin arvioitavaksi kolmen vuoden päästä sen voimaantulosta. – Kolmekin vuotta saattaa joskus olla lyhyt aika arviointiin: siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Mallituksen teimme nyt, koska kysyntä lyhyen aikavälin muutosten väliarvioinnille on ollut suurta, Mäkelä toteaa. Lopullisia johtopäätöksiä lain vaikutuksista voidaan Mäkelän mukaan tehdä vasta useamman vuoden kuluttua. Pidemmällä aikavälillä nähdään esimerkiksi, kiristyykö hintakilpailu tähän mennessä nähdystä ja mitä alkoholihaitoille käy. – On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu: vuoden 2018 aikana päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.