Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Auki vai kiinni? Asiantuntijan mukaan koulujen avaaminen olisi lapsille ja nuorille lottovoitto – Kysyimme koululaisilta itseltään, pitäisikö kouluun vielä toukokuussa päästä

Jatkuuko koululaisten etäopetus koko kevään vai aukeavatko koulut vielä toukokuussa? Vastausta tähän kysymykseen odotetaan nyt monessa pirkanmaalaisessa kodissa. Jo aiemmin linjatun mukaan etäopetusta jatketaan 13. toukokuuta saakka. Se, mitä tämän jälkeen tapahtuu, on auki. Hallitus on kertonut päättävänsä ensi viikolla, miten koulujen suhteen menetellään. Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi aiemmin viikolla toivovansa, että koronaviruksen vuoksi asetettuja rajoituksia alettaisiin purkaa juuri kouluista. Lue lisää: Koulujen avaaminen jakaa mielipiteitä, vastakkain tartuntariski ja hyvinvointi – Lastentautiopin professori: "Perusteet sululle ovat aika vähäiset" Keskiviikkona Tampereella päätettiin, että kaupungin lukioiden ja ammattiopisto Tredun etäopetusta jatketaan toukokuun loppuun. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että 13. toukokuuta jälkeen lukuvuotta on jäljellä enää vähän. Nyt huhtikuun lopulla koulua on käyty kotona jo yli kuukauden ajan. Siinä, miten hyvin kulunut kuukausi on koulutyön osalta sujunut, on Aamulehden torstaina haastattelemien lasten ja nuorten mielestä eroja. Myös se, pitäisikö koulut vielä toukokuussa avata, jakaa oppilaiden mielipiteitä. Kehitys vaatii kontaktia Koulujen avaaminen edes pariksi viikoksi toukokuun lopussa olisi lapsille ja nuorille lottovoitto ja enemmänkin. Mitä pidempään poikkeustila kestää, sitä enemmän se nakertaa hyvinvointia. – Nuorten mielenterveyden kannalta kouluun pitäisi kyllä päästä takaisin. Nuoruusiän kehitys vaatii välttämättä kontaktia ikätovereihin ja olemista ihmisten ilmoilla, sanoo Riittakerttu Kaltiala . Hän työskentelee vastuualuejohtajana Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueella ja nuorisopsykiatrian professorina Tampereen yliopistossa. Kaltiala on työssään tekemisissä mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten kanssa, mutta sanoo, että koulunkäynnin alkaminen olisi hyödyksi myös tavallisesti kehittyville ja hyvin pärjääville nuorille. – Normaaliin koulunkäyntiin osallistuminen, ikätovereiden tapaaminen, yhdessä tekeminen ja päämäärätietoinen työskentely tukevat kaikki mielenterveyden rakentumista. Nuorilla on myös ikävä toisiaan, vaikka kavereita nähdäänkin sosiaalisessa mediassa. Kynnys kasvaa ajan myötä Julkisuudessa on kannettu huolta etenkin niiden nuorten pärjäämisestä, joilla on haasteita kehityksessä. Kaltialan mukaan etäkoulun käyminen on tarjonnut pakotien nuorille, jotka kokevat toisten kanssa yhdessäolon tukalaksi. – Etäkoulu on tarjonnut tilapäisen helpotuksen niille, joille kouluun meneminen on syystä tai toisesta vaikeaa ja jotka mielellään jäävät omaan kammariinsa pelikoneen ääreen. Näillekin nuorille on kehityksellisesti haitallista, että saa jäädä kotiin. Kynnys mennä takaisin kouluun nousee sitä suuremmaksi, mitä kauemmin tilanne kestää. Kaltialan mukaan sosiaalisten tilanteiden pelko voi kasvaa peikoksi. – Aikuinenkin tietää, että kun jotain asiaa ei pitkään aikaan tee, kynnys nousee ja on nihkeä olo. Olemme hyvin huolissamme siitä, mikä tilanne on kesän jälkeen, jos nämä nuoret ovat saaneet olla pois säännöllisestä toiminnasta puoli vuotta. Arki voi olla retuperällä Pitkä poissaolo koulusta tarkoittaa osalle myös vuorokausirytmin ja arjen rutiinien horjumista. Ylösnouseminen aamuisin on vaikeaa ja hereilläoloaika kuluu ruudun ääressä. Syöminenkin on, mitä on. –Monet yläkouluikäiset ovat sellaisia, että jos koulun ruokala tai vanhemmat eivät vahdi syömistä, se jää retuperälle. Nuorten, joilla on kehityksellisiä haasteita, on vielä terveitä vaikeampi huolehtia arjen asioista. Koululiikunnan merkitys on kuluneen kuukauden aikana kirkastunut. Kun harrastukset ovat tauolla ja liikuntapaikat kiinni, vaatii Kaltialan mukaan aikamoista tahdonvoimaa ja määrätietoisuutta lähteä itsenäisesti lenkkeilemään. – On paljon nuoria, joilla liikunnan määrä on vähentynyt tosi paljon. Se on terveyden ja mielenterveyden kannalta huono asia. Enemmän riemua kuin raatamista Oppimisen vuoksi kouluun ei tarvitsisi palata. Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelän mukaan opetussuunnitelman näkökulmasta ei ole merkitystä käyvätkö oppilaat koulua loppukevään etänä vai lähiopetuksessa. – Se kaksiviikkoinen olisi enemmän riemua siitä, että tavataan livenä. Samaa sanoo vs. rehtori Jussi Karjalainen Lempäälän Sääksjärven koulusta. –Koulunkäynti tulisi olemaan yhdessä oloa ja sen varmistamista, että kaikki opinnot on suoritettu.  Se, että kahden viikon aikana kirittäisiin oppisisältöjä iso määrä ja tehtäisiin kokeita, ei ole ainakaan omalla koulullani todellisuutta. Kaikki eivät halua Kouluille paluu puolittaiseen arkeen ei olisi aivan yksinkertaista. Jos koulussa olevaa oppilasmäärää jouduttaisiin rajoittamaan, tietäisi se mittavia poikkeusjärjestelyjä. Järvelän mukaan kyseeseen voisi tulla koulunkäynti porrastetusti siten, että kaikki koulun oppilaat eivät tulisi samaan aikaan paikalle. Aamu- ja iltapäivän ”vuorolukuun” hän ei lähtisi. – Paljon riippuisi siitä, paljonko oppilaita tulisi kouluun. Osa vanhemmista on vahvasti sitä mieltä, etteivät he haluaisi lastaan nyt kouluun. Karjalainen toivoo, että etäkoulu jatkuisi lukuvuoden loppuun. – Opetus sujuu, ja pääosin on tullut myönteistä palautetta. Lukuvuoden päätöstilaisuus, jossa lauletaan suvivirsi, on tärkeä, mutta se voidaan järjestää etätilaisuutena. Etäopetus Osa koululaisista haluaisi jatkaa etäopetuksessa Tapasimme torstaina Tampereella lapsia ja nuoria ja kysyimme heiltä, mitä he ajattelevat koulujen avaamisesta ja etäopetuksen sujumisesta. ”Kai sinne olisi pakko mennä” Kiia Salonen ja Henni Weidlc olivat torstaina tulleet viettämään aikaa Tampereen Tammelan koulun pihaan pysäköidyssä mopoautossa. Salonen käy 9.-luokkaa Hatanpään koulussa, Weidlc 8.-luokkaa Juhannuskylän koulussa. – Etäkoulu on ihan okei, mutta koulussa minulla menee nyt vähän huonommin. Nukun aamusta helposti tuntien ohi. Minusta ei ole mitään järkeä, että kouluun mentäisiin enää pariksi viikoksi. Kaikkeen on jo totuttu. Mutta kai sinne olisi pakko mennä, jos koulut avattaisiin, Salonen sanoo. – Aamulla kyllä nukuttaa pidempään, kun ei tarvitse samalla tavalla nousta. Minustakaan kouluja ei enää pitäisi avata. Kesälomaan on niin vähän aikaa. Jos koulut vielä avattaisiin, parasta olisi se, että pääsisi näkemään kavereita, Weidlc lisää. ”Näkisin koulussa kavereitani” Manta Cengiz puhalsi Tampereen Saukonpuiston leikkikentällä saippuakuplia. Cengiz käy 2.-luokkaa Tampereen steinerkoulussa. – Koulun käyminen etänä alkaa olla jo ihan tyhmää. Olen tosi kyllästynyt siihen, enkä enää jaksaisi sitä. – Haluaisin päästä takaisin oikeaan kouluun oppimaan. Pääsisin siellä tekemään hamahelmitöitä ja kaikkea kivaa, mitä kotona ei voi tehdä. Näkisin koulussa myös kavereitani. Nyt koulupäivien aikana ei näe kavereita, mikä on aika tyhmää. ”Keskittyminen ei ole helppoa” Joel Laine ulkoilutti torstaina Tampereen Sorsapuistossa pian 6-vuotiasta italianvesikoira Jackia. Laine käy 6.-luokkaa Vaasan keskuskoulussa. – Etäkoulu on tuonut vapautta. Tulen usein Vaasasta viikonlopuiksi Tampereelle. Nyt olen päässyt Tampereelle arkenakin, koska koulun käyminen onnistuu toiselta paikkakunnaltakin. – Olisi hyvä, että palaisimme vielä fyysisesti takaisin kouluun. Olen huomannut, että kaikille opetukseen keskittyminen ei etäkoulussa ole helppoa. Itse menisin takaisin kouluun mielelläni. ”Lähtisin sinne heti” Silvia Himanen oli torstaina lähtenyt ulkoilemaan Tampereen Sorsapuistoon. Himanen käy 4.-luokkaa Tammelan koulussa. – Etäkoulu ei ole kauhean kivaa. Kun tietokoneen äärellä on koko päivän, siinä voi alkaa jo särkeä päätä. – En ole aivan varma, pitäisikö kouluja avata. Toisaalta olisi hyvä, että lapset pääsisivät näkemään kavereitaan. Silloin olisi myös pakko ulkoilla. Toisaalta koulua ei enää ole kauhean paljon jäljellä ja osa varmasti tykkää käydä koulua kotona. Jos koulut avattaisiin, lähtisin sinne heti suoraan sängystä herättyäni. ”Todistukset olisi hienoa saada koulussa” Oskari Lindeman , Aatu ja Eemeli Nevalainen ja Uuno Törönen pelasivat koripalloa Pyynikin koulukadun kentällä. Lindeman ja Törönen käyvät 8.-luokkaa Tampereen kansainvälisessä koulussa, Aatu Nevalainen 9.-luokkaa ja Eemeli Nevalainen 8.-luokkaa Juhannuskylän koulussa. – Minulle etäopetus on sopinut. Saan opiskella omaan tahtiini ja tuntuu, että saan myös enemmän aikaan, arvioi Lindeman. – Aamuisin saa myös nukkua pidempään, mikä on hyvä juttu, Eemeli Nevalainen lisää. – Kouluun palaamisessa ei enää olisi oikein järkeä. Arvosanat on melkein annettu, eikä jäljellä ole kuin viimeiset viikot. Niiden aikana ei enää edes käydä uusia asioita läpi. Jos epidemia ei olisi enää niin paha, todistukset olisi hienoa saada koulussa, Törönen sanoo. – Samalla näkisi kavereita 9.-luokan päätteeksi ennen kesälomaa, Aatu Nevalainen toteaa.