Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Karoliina Blackburn kannustaa vieraanvaraisuuteen – Aloita hymyilemällä ja tarjoa vieraalle ruokaa, näin vieras tulee tutuksi

Törmäsin taas viime viikolla ällistyttävän viehättävään ja veretseisauttavan sydäntälämmittävään pieneensuureen ilmiöön, vieraanvaraisuuteen. Tilanne oli täysin arkinen: olin töissä eräässä isossa paikassa, minulle vieras henkilö meni sosiaalitilaan lounaalle, kokkasi itselleen itämaista ruokaa ja sanoi minut nähdessään, että ottaisinko minäkin, ruokaa on kattilassa. Sitä ei ollut tapahtunut koskaan ennen siinä paikassa. Olin iloinen monta tuntia jälkeenpäin tästä eleestä. Viime kesänä koiralenkillä järven rannalla tapasin perheen, joka grillasi vartaita ja leipiä. Pysähdyin jutulle, koska koirat. Perhe vaatimalla vaati, että syömme heidän omia suosikkejaan tai ainakin maistamme. Näin tapahtui. Matkalla kotiin hykertelin, koska se oli niin toisenlaista ja riemastuttavaa. Ensimmäinen kokemus , joka täräytti minut pysyvästi pois paikoiltani ja sai minut muuttamaan suhtautumista anteliaisuuteen ja vieraanvaraisuuteen, oli eräällä lähiökirpputorilla nelisen vuotta sitten. Kirpputorin pitäjä piti lounastaukoa, rakenteli ystäviensä kanssa viiden ruokalajin kattauksen ja sinnikkäästi intti, että liityn seuraan. Estelin, koska meillähän on kehtaamisrajat ja reviirirajat ja enhän-vain-ole-vaivaksi-enkä-missään-nimessä-voi-syödä-ruokaasi-rajat. Istuin kuitenkin alas muoviseen Ikean lastenpöytään ja posket punaisena söin heidän kanssaan. Kun syöt vieraan ihmisen kanssa tai sinua pyydetään tekemään niin (jep olen suursyömäri) on vieraus poispyyhkäisty saman tien. Ruokailu on ihmisten välisten näkymättömien esteitten tehokkain räjäyttäjä. Pelkkä elekin riittää. Teistä tulee tuttuja saman tien. Tämän käänteentekevän kokemukseni kanssa pohdin pitkään olenko vieraanvarainen ihminen? Olenko antelias? Jaanko omastani? Miten suhtaudun vieraisiin? Haluanko olla välitön ja helposti lähestyttävä vai pelottavan karu ihminen? Olen kuullut äveriäistä perheistä, joissa perheen lapsen ystävä ei saa syödä perheen kanssa, vaan joutuu menemään lastenhuoneeseen odottelemaan, kun perhe syö. Siis häh? Mikä on vieraanvaraisuuden vastakohta piheys, itaruus ja saituus? Kylmä rätti. Muuri. Aito vieraanvaraisuus ei liity mitenkään statukseen ja rahaan. Se on tehdasasetus ja sen kanssa tulevat bonuksena hyvät käytöstavat sekä kannustava asenne toisia – vieraita – ihmisiä kohtaan. Newsflash, ne ovat ilmaisia. Kehua ja kannustusta voi tuhlata mielin määrin. Hyvät käytöstavat yhdistävät ammatista, statuksesta, koulutuksesta, kansallisuudesta, iästä, taustasta riippumatta. Vieraanvaraisuus, myönteisyys ja käytöstavat ovat kuin turvapeitto, jonka voi vetää päälleen ja pitkälle pötkii. Ei ole sattumaa että tavoiltaan lämpimin ja kohteliain ihminen, johon tutustuin 20 vuotta sitten, on nyt vaikuttanut vuosikausia kansainvälisissä tuotannoissa. Hän on taitavista taitavin, mutta huikeiden sosiaalisten taitojen kanssa yhtälö on vastustamaton. Sosiaalisten taitojen käytännön treeni voi avata sinulle lukemattomia uusia polkuja. Aloita jo tänään. Vaikka hymyllä. Ja tarjoa ruokaa. Kirjoittaja on tamperelainen näyttelijä.