Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen keskustan vilkkaille suojateille ei välttämättä saada uusia liikennevaloja ensi vuonna: ”Ne ovat kipupisteitä, helppoja ratkaisuja ei ole” – Kävimme katsastamassa 13 valotonta risteystä

Tampereen keskustaan ei ole luvassa lisää liikennevalollisia suojateitä ensi vuonna, mutta varsinkin Hämeenpuiston ratkaisuja tarkastellaan parhaillaan. Viime viikolla 8-vuotias loukkaantui, kun pyöräkaivinkone törmäsi häneen Hämeenpuiston ja Kauppakadun risteyksessä. Vilkkaimmille kaduille liikennevaloja voidaan rakentaa katujen parantamisen yhteydessä tai erillishankkeina. Raitiotien rakentamisen yhteydessä liikennevaloja on tehty erillishankkeina. Arkisena aamupäivänä keskustassa kadun yli pääsee helpohkosti niissäkin paikoissa, joissa liikennevalot eivät rytmitä liikkumista. Apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo, että ongelmia kuitenkin on. – Joudumme tekemään kompromisseja, koska keskusta on kapea kannas, jonne on kuitenkin kaikkien liikennemuotojen mahduttava, Jäntti sanoo. Vaikeita kohtia ovat niin sanottuun keskustan kehään kuuluvat kadut. Ne ovat Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Rautatienkatu, Ratapihankatu, Vuolteenkatu ja Tampereen valtatie. Kun Hämeenkatu muuttui joukkoliikennekaduksi, autojen määrä näillä viidellä kadulla lisääntyy. Ratapihankadulla tilanne on erilainen muihin verrattuna, koska siellä ei tulevaisuudessa ole risteävää kevyttä liikennettä. Hämeenpuistoon, Rautatienkadulle, Satakunnankadulle, Vuolteenkadulle ja Tampereen valtatielle on mahduttava autojen, pyörien, sähköskoottereiden ja jalankulkijoiden. – Ne ovat kipupisteitä, helppoja ratkaisuja ei ole, sanoo Jäntti. Kaupunkikehällä on yli kymmenen valo-ohjaamatonta risteystä. Uusia liikennevaloja kehälle ei ole suunnittelussa ensi vuodelle. Kävimme katsastamassa 13 valotonta risteystä keskustassa. Risteys 1 Satakunnakadun ja Pellavatehtaankadun risteys Suojatietä pääsee risteyksen yli joka puolelta. Keskuskoroketta ei ole millään neljästä suojatiestä. Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta sanoo sähköpostiviestissään, että keskustassa liikennevalo-ohjausta harkitaan pääosin keskustakehän ja siltä lähtevien liikennettä keskustaan johtavien katujen suojatieylityksiin. Muualla liikennevalo-ohjausta toteutetaan vain erityisperustein. Risteys 2 Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun risteys Jenni Laine ylittää risteyksen usein kulkiessaan työpaikalleen. Hänen mukaansa kadun yli pääsee yleensä aika hyvin. – Usein ongelmana on, että jos auto pysähtyy suojatien eteen antamaan tietä, toinen auto ohittaa sen, Laine sanoo. Satakunnankadulla ei tässä kohtaa ole kuin yksi kaista suuntaansa. Katso video risteyksestä: Risteys 3 Satakunnankadun ja Tuomiokirkonkadun risteys Risteys on lähellä Tampereen klassillista lukiota. Koululle Satakunnankadun yli vievällä suojatiellä on turvallisuutta lisäävä keskikoroke. Risteys 4 Rautatienkadun ja Rongankadun risteys Risteysalue on iso ja kaikilla suojateillä on keskikoroke. Pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu toisistaan. Sirpa Virhiä-Ylimys ei pidä paikkaa hankalana. – Hyvin olen aina päässyt yli. Autot ajavat tässä kohtaa aika hiljaa, Virhiä-Ylimys sanoo. Risteykseen on tulossa liikennevalot. Ne rakennetaan, kun Rongankadun uusiminen tulevaisuudessa käynnistyy. Katso video risteyksestä: Risteys 5 Rautatienkadun ja Kyttälänkadun risteys Suojateiden liikennevalotarpeita on muun muassa Rautatienkadulla, niitä toteutetaan katujen parantamisen yhteydessä tai erillishankkeina budjetin rajoissa. Vandellin mukaan budjetissa on ollut viime vuosina rahaa 2- 3 uuden liikennevalon rakentamiseen. Risteys 6 Tampereen valtatien ja Voimakadun risteys Tampereen valtatiellä kaikki suojatiet ovat valo-ohjattuja. Voimakadun risteyksessä on suojatie vain Ratinansillan puolella, se voi johtaa ylitykseen myös paikasta, jossa ei ole suojatietä. Autoliiton Tampereen seudun osaston puheenjohtaja Pentti Kaihoniemi nostaa esiin suojateiden sijoittelun. Jos suojatie on jalankulkijoiden liikkumisen kannalta väärässä paikassa, sitä ei käytetä, vaan oikaistaan muualta. Risteys 7 Tampereen valtatie kaartuu Hämeenpuistoksi Katso video risteyksestä: Hämeenpuiston Eteläpuiston puoleisessa päässä kohti Tampereen keskustaa ajettaessa on suojatie kaarroksessa. Se on pulmallinen kohta. Otto Mattila ajaa tästä usein polkupyörällä, mutta nyt hän on liikkeellä kävellen. – Ratinansillalta päin tullessa tien ylitys on hankala, koska autot tulevat ikään kuin takaapäin, Mattila sanoo. Ongelmatilanteissa Mattila kertoo aina väistävänsä, koska pyörällä ja jalan jää autolle aina kakkoseksi. Mattilan mukaan liikennejärjestelyt Tampereella ovat parantuneet paljon viime vuosina. Hän mainitsee etenkin Ratinan, Kalevan ja keskustan. Risteys 8 Hämeenpuiston ja Nalkalankadun risteys – Tampereella on tietoisesti pyritty laskemaan nopeusrajoituksia, sanoo liikenneinsinööri Heljä Aarnikko . Etenkin keskusta-alueella kevyttä liikennettä on paljon. Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä muun muassa kaistajärjestelyin. Risteys 9 Hämeenpuiston ja Pyhäjärvenkadun risteys Risteys 10 Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteys Autoliiton Tampereen seudun osaston puheenjohtaja Pentti Kaihoniemi sanoo, että Tampereella suuri ongelma on punaisia päin ajaminen. Valoihin kiihdyttäminen ja punaisiin ajaminen vaikuttavat myös suojateiden käyttäjiin. Jalankulkijoiden vihreisiin valoihin ei aina voi luottaa. Risteys 11 Hämeenpuiston ja Kauppakadun risteys Aarnikko kertoo, että Hämeenpuiston suojateiden osalta tehdään kokonaisselvitystä, ja arvioidaan toimenpiteet sen perusteella. Lisäksi koko kaupunkia koskien on käynnistynyt jalankulkijoiden ylitysjärjestelyjen ohjeiden laatiminen, jossa turvallisuusasiat ovat keskeisesti esillä. Risteys 12 Hämeenpuiston ja Puuvillatehtaankadun risteys Syksyn pimeiden tullessa korostuu valaistus. Katuvalot pitäisi sijoittaa niin, että ne auttavat näkemään suojatiellä olevat. Risteys 13 Hämeenpuiston ja Näsijärvenkadun risteys Katso video risteyksestä: Tampereen kaupunki saa liikennealoitteita asukkailta 100–150 vuodessa. Aarnikon mukaan usein pyydetään alentamaan nopeusrajoituksia, rajoituksen korottamista ei pyydetä juuri koskaan.