Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Rehtorin virka on aikansa elänyt - kouluihin tarvitaan hyviä henkilöstöjohtajia

”Älykäs johtaja johtaa omalla sitoutuneella esimerkillään yhteisöä, jossa vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot korostuvat. Toimiva organisaatio on yhteistyökykyinen, keskusteleva ja toisiaan tukeva. Työhyvinvointi on olennainen osa työntekijöiden viihtyvyyttä ja hyvän yhteisön perusta sekä yksi hyvän johtamisen arvoista.” Edellä olevat esimerkit ovat Jani Rantasen vuonna 2017 ilmestyneestä Pro Gradu -tutkimuksesta. Rantanen tutki rehtorien näkemyksiä johtajuudesta ja hyvästä työyhteisöstä. Rehtori johtaa opettajia, ja kuten muissakin työyhteisöissä, kemiat voivat törmäillä ja ristiriitoja syntyä. Parhaimmillaan kouluissa on sitoutuneita opettajia, jotka näkevät oppilaidensa koulupolun pitkään ja läheltä, sparraavat toisiaan ja kehittävät työtä ja ilmapiiriä. Parhaimmillaan on hyvää johtajuutta. Jututin äskettäin opettajaa, joka kertoi oman kokemuksensa ja tulkintansa ristiriidoista töissä. Lue lisää: ”Moni opettaja ei uskalla puhua kiusaamisesta, koska pelkää menettävänsä viran Kuuntelin artikkelin syntyprosessin aikana monia epäasiallisesta kohtelusta kärsineitä opettajia. Jokainen heistä toivoi samaa: olisipa rehtori useammin tavattavissa. Ja ei, vastuu hyvästä työyhteisöstä ei ole yksin rehtorin. Moni epäasiallista kohtelua kohdanneista opettajista kiitteli hyviä esihenkilöitään lähestyttävyydestä, mutta pahoitteli sitä, että hyvätkin pomot ovat kovin kiireisiä. Ratkaisu: rehtorin virka pitäisi jakaa kahtia ja toteuttaa yritysmaailman malliin. Yhtäältä kouluissa työskentelisi sisältöjohtajia, joiden vastuulla olisi opetussuunnitelman valvonta ja työn sisällöllisen suunnittelun ohjaus. Toisaalta läsnä olisi HR-johtaja tai henkilöstöjohtaja, jonka työnkuvaan kuuluisi puhtaasti henkilöiden johtaminen, kriisien ehkäisy ja hoitaminen. Kuunteleminen. Valmentaminen. Tukeminen. Yritysten henkilöstöjohtajilla on usein tavoitteenaan henkilöstön mukauttaminen kilpailutilanteeseen - erittäin tärkeä tavoite myös koulumaailmassa. Kilpailutilanteen muutoksia voisi verrata vaikka vaikeutuneisiin kasvatuksellisiin tilanteisiin ja uudenlaisiin opettamisen käytäntöihin. Rehtorina henkilöstöjohtaja keskittyisi opettajien kehittämiseen ja pitäisi huolen siitä, että vastuut ovat oikeat, työkuorma sopiva ja työn hoitamiseen riittävä tasapaino. Hän olisi tunteita ja tilanteita aistiva erotuomari, joka ymmärtäisi yksittäisiä ihmisiä ja kykenisi ratkomaan ristiriitatilanteita. Ja miksi tätä ei voisi tehdä nykyinen rehtori? Varmasti voisi ja moni tekeekin, mutta tarvitseeko tehdä? Hyvä henkilöstöjohtaja olisi koulussa nimenomaan niillä töin - hyvän ilmapiirin ja kehittyvän henkilökunnan luotsaajana. Kirjoittaja on Aamulehden Hyvä elämä -osaston toimittaja.