Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Myös gynekologiset sairaudet voivat lisätä lapsettomuutta

Viime päivinä suomalaisia on jälleen puhututtanut syntyvyyden lasku. Näkökulma, jota ei kuitenkaan ole vielä ole nostettu esiin tarpeellisella laajuudella, liittyy terveystekijöihin. Lapsen saannin esteenä voivat nimittäin hyvin todennäköisesti olla myös terveydelliset syyt. Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry edustaa 600 000:tta gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elävää Suomessa. PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä sekä endometrioosi ovat yleisimmät naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt. Molempia näistä sairastaa 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista eli yhteensä reilu 400 000 naista. Heistä yli puolet joutuu kohtaamaan lapsettomuuden, mikä tarkoittaa Tampereen väkiluvun verran hedelmällisessä iässä olevia naisia. Meidän tulisi kiinnittää huomiota hedelmällisyyden turvaamiseen varhaisella diagnosoinnilla ja oikea-aikaisella hoidolla. Endometrioosin kohdalla diagnoosiviive on 6–9 vuotta ja PCOS:n kohdalla diagnoosi saadaan usein vasta lapsettomuushoitojen yhteydessä. Lisäksi endometrioosin vuosittaiset kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa, mikä on saman verran kuin astman tai diabeteksen hoidon vuosittaiset kustannukset. Ruotsin Socialstyrelsenin toteuttama tutkimus on osoittanut, että mitä varhaisemmassa vaiheessa endometrioosidiagnoosi voidaan tehdä ja tarpeen vaatima hoito antaa, sitä enemmän myös sairaudesta koituvat valtion taloutta kuormittavat kustannukset laskevat. Samoin mitä varhaisemmassa vaiheessa diagnoosi tehdään ja hoito aloitetaan, sitä paremmin pystymme ennaltaehkäisemään mahdollista lapsettomuutta. Toimenpiteet ovat yksinkertaiset. Ensinnäkin perusterveydenhuollon tietämystä, osaamista ja ymmärrystä täytyy vahvistaa, sillä se on taho, jonne hakeudutaan ensimmäisenä. Esimerkiksi endometrioosilla ei ole olemassa Käypä Hoito -suosituksia, vaikka sen vaikutukset ovat selvästi kansanterveydelliset ja -taloudelliset. Lisäksi valtakunnallista naistentautien osaamista tulee kehittää myös erikoissairaanhoidossa, sillä tällä hetkellä meillä on suuria alueellisia eroja. Vanhempien, nuorten kanssa työskentelevien ja terveydenhuollon ammattilaisien tulisi kantaa vastuuta vastuullisen kuukautispuheen edistämisestä, eli siitä että kuukautispuheessa nostetaan esiin myös epätyypilliset kuukautisoireet. Sitä kautta lisäämme ymmärrystä siitä, mikä on normaalia ja milloin on syytä hakeutua jo varhaisessa vaiheessa hoitoon. Ylipäätään naistentaudit ja hedelmällisyyttä alentavat sairaudet tulisi ottaa tosissaan, eikä niiden merkitystä yhteiskunnan ja yksilön tasolla tulisi koskaan vähätellä. Me Korento ry:ssä olemme tehneet työtä näiden asioiden eteen jo 20 vuotta ja olemme valmiita tarjoamaan vuosien aikana rakentuneen tietämyksemme ja osaamisemme yhteiskunnan toimenpiteiden käyttöön, jotta voimme vaikuttaa tältä osin syntyvyyteen sekä yksilötason kohtaloihin, sillä jo sairauden tai oireyhtymän tuoma lapsettomuuden uhka on raskas taakka kantaa. Kirjoittaja on gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n toiminnanjohtaja.