Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pääministeri Sanna Marin osallistuu tänään YK:n kestävän kehityksen kokoukseen – Suomen haasteita ovat muun muassa palkkatasa-arvo ja vähemmistöjen syrjintä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistuu tiistaina YK:n vuosittaiseen kestävän kehityksen korkean tason kokoukseen. Marin osallistuu kokoukseen etänä virka-asunnoltaan Kesärannasta. Marin puhui kokouksen avausosiossa yhdessä YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa. Hän puhui esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteesta ja globaalin koronaviruspandemian vaikutuksesta kestävän kehityksen tavoitteisiin. – Kriisiä ei voi ratkaista kansallisilla yksipuolisilla toimenpiteillä, Marin totesi. Kaikkiaan 47 maata esittelevät kokouksessa globaalin kestävän kehityksen Agenda 2030 -maaraporttinsa. Raporteissa tarkastellaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kansallisella tasolla. Edistymistä arvioidaan 17 tavoitteen kautta. Tavoitteet liittyvät esimerkiksi köyhyyteen, tasa-arvoon, ilmastoon ja kulutukseen. Suomi esitteli oman raporttinsa ensimmäisenä. Raportti on laadittu valtioneuvoston kanslian johdolla. Edellisen kerran Suomi on esitellyt vastaavan raportin YK:lle vuonna 2016. Raportin mukaan Suomi on onnistunut kansainvälisellä tasolla hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen koostama raportin tilastoliite . Suomen kestävän kehityksen haasteet liittyvät esimerkiksi tuotanto- ja kulutustapoihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Haasteina Marin mainitsi myös palkkatasa-arvon toteutumisen ja vähemmistöjen kokeman syrjinnän Suomessa. Tänä vuonna kokous keskittyy erityisesti koronavirusepidemian vaikutuksiin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomi korostaa kestävän elvytyksen merkitystä kriisistä toipumisessa. – Suomella on hyvä maine edelläkävijänä kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon politiikan suunnittelussa ja hallinnossa sekä laaja-alaisessa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Myös maaraportti tuotettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti osallistaen. Useat eri tahot, kuten elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat osallistuivat raportin kirjoittamiseen, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.