Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin nuorten lukutaito on muuttunut kolmessa vuodessa, erot revenneet osittain isoiksi – Tesomalla on tehty positiivinen havainto

Tampereen Tesoman koulun 8A-luokalla on menossa äidinkielen tunti. Opettaja Sanna Luoma- aho-Nyman on vaihteeksi oppilaan osassa ja kuuntelee pulpetissa, kun nuoret kertovat hänelle erilaisista kännykkäsovelluksista. – Uuden opetussuunnitelman myötä lukemista opiskellaan koko ajan monipuolisemmin. Lukemista opiskellaan sinänsä, mutta lukemisen avulla tutustutaan myös maailmaan ja eri kulttuureihin, Luoma-aho-Nyman toteaa. Esimerkiksi edellisellä tunnilla käsiteltiin ja pohdittiin rasismia novellien avulla. Monilukutaito on yhä tärkeämpää. Se edellyttää kykyä ymmärtää, suhtautua asioihin yhtä aikaa avoimesti, mutta kriittisesti. – 9-luokkalaisten kanssa tutustumme Seitsemään veljekseen ja Kalevalaan . Lisäksi luemme yhdessä neljä aikuisten teosta. Perinteisen lukemisen lisäksi opettelemme lukemaan ja tulkitsemaan eri medioista tulevia tekstejä. Erot suuremmat kuin koskaan Koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkeä, mutta oppilaiden väliset erot ovat isommat kuin koskaan aiemmin. Tulokset julkistettiin tiistaina. Matematiikassa suomalaisnuorten taso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut. Kolmen vuoden välein julkaistavassa Pisa-tutkimuksessa vuoden 2018 pääalueena oli lukutaito. Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito oli OECD-maiden parhaimmistoa yhdessä Viron, Kanadan, Irlannin ja Korean kanssa. Suomen edellä olivat Kiinan Pekingin, Shanghain, Jiangsun ja Zhejiangin käsittävä alue sekä Singapore. Suomen kanssa samassa joukossa olivat myös Kiinan Macao ja Hongkong. Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärin. Vuoden 2015 Pisa-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski kuusi pistettä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Suomalaisnuorista erinomainen lukutaito on 14,5 prosentilla, ja osuus on pysynyt ennallaan. Heikkojen lukijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt selvästi, ja heitä on jo 13,5 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin erinomaisia lukijoita. Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Oppilaiden väliset lukutaito­erot olivat suuremmat kuin kertaakaan Suomen Pisa-historiassa. Tästä huolimatta suomalaiskoulujen välinen vaihtelu oli osanottajamaiden pienin. Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat edelleen kaikissa sisältöalueissa parempia kuin muualla maassa, mutta erot ovat kaventuneet. Myös osaamisen vaihtelu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempaa. Tämän voidaan ajatella heijastavan koulujen eriytymistä alueittain, mitä on useissa tutkimuksissa havaittu tapahtuvan suurimmissa kaupungeissa. Vain pakon edessä Suomessa sukupuolten välinen lukutaidon osaamisero on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia. Tällä kierroksella ero tyttöjen hyväksi oli Suomessa 52 pistettä, kun se OECD-maissa keskimäärin oli 30 pistettä. Pojissa heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen. Suomessa yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Vuoteen 2009 verrattuna lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Peräti 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”Luen vain, jos on pakko”. Myönteistä kuitenkin on, että nuoret ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. Oppilaiden oma arvio oli 7,61 asteikolla 1–10. Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että elämään tyytyväisyys olivat korkealla tasolla. Tausta vaikuttaa Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut. Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero oli 79 pistettä, mikä vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja. OECD-maissa vastaava ero oli 88 pistettä. Suomessa sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen voimistui vuodesta 2009, jolloin ero oli 62 pistettä. Oppilaiden taustan vaikutus on kasvanut, koska alimman neljänneksen tulokset ovat heikentyneet. Viro Suomen edellä Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen oli edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvoa parempaa, eikä taso ole muuttunut vuodesta 2015. Matematiikan terävimpään kärkeen sijoittui seitsemän Aasian maata tai aluetta. Suomea paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro, Alankomaat, Puola ja Sveitsi. Luonnontieteiden osaamisessa Suomen nuorten pistekeskiarvo oli OECD-maiden kärkeä heti Viron ja Japanin jälkeen. Suomen nuorten tulokset ovat kuitenkin laskeneet tasaisesti, vuodesta 2006 kaikkiaan 41 pistettä ja vuoden 2015 tuloksestakin tilastollisesti merkitsevästi yhdeksän pistettä. Mitä enemmän kirjoja, sitä enemmän lukemista Tesoman 8A-luokan nuoret ovat tämän syksyn aikana lukeneet kaksi kirjaa, Nälkäpelin ja Häräntappoaseen . – Minua kiinnosti enemmän Nälkäpeli , koska olin nähnyt elokuvan. Pidin elokuvasta ja kirjan aihepiiristä, Iiris Lahti kertoo. Opettaja Sanna Luoma-aho-Nymanin mukaan myönteisten lukukokemusten löytäminen onkin avainasemassa. Tyttövaltaisen luokan 20:stä paikalla olevasta oppilaasta vain neljän käsi nousee, kun toimittaja kysyy, kuinka moni lukee kirjoja. Kuusi myöntää lukevansa vain pakon edessä. Kirjojen lukemisen tunnustaa mieliharrastuksekseen ainoastaan opettaja. Tesomalla vuodesta 2003 lähtien opettajana toimineen Luoma-aho-Nymanin mielestä lukeminen ei silti ole vähentynyt. – Kun aloitin täällä 16 vuotta sitten, osa oppilaista oli varsinaisia lukutoukkia ja osa pojista lähes lukutaidottomia, he eivät lukeneet edes Aku Ankkaa . Erot ovat pikemminkin kutistuneet. Nykynuoret lukevat vähintäänkin kännykkää lähes koko ajan ja myös tuottavat sinne tekstejä. Luoma-aho-Nymanin mielestä lasten pitäisi innostua lukemisesta jo päiväkodissa ja alakoulussa. – Myös kodin merkitys lukutaidon kehittymisen kannalta on tärkeä. Mitä enemmän kotona on kirjoja, sitä todennäköisemmin myös luetaan.