Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronaviruksen torjuntatoimet ovat kaikkien aikojen suurimmat – tamperelainen huippuasiantuntija Pekka Nuorti kertoo, miten epidemiaa nyt torjutaan: ”Näemme vain jäävuoren huipun”

Epidemiologian professori Pekka Nuorti avaa oven Arvo-rakennuksen kolmannessa kerroksessa Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella. Hän tervehtii ystävällisesti, mutta ei kättele. Nuorti jos kuka tietää, että kättä ei tarjota kausi-influenssan puskiessa päälle ja epidemiariskin uhan alla. Nuorti on ainoa suomalainen, joka on koulutettu tautietsiväksi maailmankuulussa Yhdysvaltain tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksessa CDC:ssä Atlantassa. Tautietsivänä työskennellessään Nuorti on selvittänyt tämän näkymättömän mutta tärkeän iskujoukon jäsenenä tappavien tartuntatautiepidemioiden syitä ja lähteitä eri puolilla maailmaa. Kenttätöissä Nuorti on ollut muun muassa Kiinassa 1990-luvulla. Silloin maasta kitkettiin poliota massiivisten rokotusohjelmien avulla. Sata miljoonaa lasta rokotettiin. Tuolloin Nuorti oli mukana rokotusohjelmaa pohjustamassa Hubein maakunnassa sijaitsevassa Wuhanin kaupungissa. Wuhanista on ilmeisesti saanut alkunsa myös maailman kaikkien aikojen laajimpiin torjuntatoimiin patistanut uudenlainen koronavirus: 2019-nCoV eli Wuhanin koronavirus. Nyt miljoonakaupunki Wuhanin asukkaat on eristetty muusta maailmasta. Myös monella muulla alueella Kiinassa matkustusrajoitukset ovat ankaria. – Näin mittaviin torjuntatoimiin ei ole koskaan ennen ryhdytty, Nuorti sanoo. Rajoja on suljettu ja matkustusrajoituksia asetettu myös muualla maailmassa. Enää Nuorti ei ole kenttätyössä mukana, mutta Kiinassa nopeasti voimaan saatetut tiukat toimet viestivät hänen mukaansa siitä, että koronavirus on levinnyt Kiinassa laajalle. Haastattelun tekemisen jälkeen on vahvistunut, että uusia koronavirustartuntoja on todettu kaikissa Kiinan maakunnissa. Uusia tapauksia ilmaantuu joka päivä tuhansia, ja kymmeniä taudin tartuttamia kuolee. – Toimien tehoa ei voi vielä arvioida, mutta ne voivat vaikeuttaa viruksen leviämistä Kiinasta muihin maihin. Nuorti tietää, että uudenlaista virusta vastaan taisteleminen on armotonta kilpajuoksua aikaa vastaan. Ennen siirtymistään Tampereen yliopistoon professoriksi vuonna 2011, Nuorti työskenteli CDC:ssä Atlantassa yli kymmenen vuotta. – Isoissa epidemioissa siellä toimi etulinjan lisäksi erikoisjoukko, B-ryhmä. Se tarkasteli isoa kuvaa. Mietti erilaisia skenaarioita. Pyrki ajattelemaan laatikon ulkopuolella. Tehtävä oli yrittää olla koko ajan askelen edellä virusta tai bakteeria, Nuorti kertoo. –Se on yksi epidemiantorjunnan suurista haasteista. On juostava koko ajan, että pysyy paikallaan. Paljon avoimia kysymyksiä Kun uusi ihmiselle vaarallinen virus löydetään ja se alkaa levitä, terveysviranomaiset joutuvat varsinkin epidemian alkuvaiheessa tekemään päätöksiä vajavaisen tiedon perusteella. – Tämä on tyypillistä epidemioille. Koskaan ei ole kaikkea sitä tietoa käytettävissä, joka tarvitaan täydellisten päätösten tekemiseen. Viranomaisten on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Siihen karanteenit, eristämiset ja muut toimet liittyvät, Nuorti sanoo. Torjuntatoimet halutaan perustaa tutkittuun tietoon sekä kullakin hetkellä tiedossa olevaan riskiarvioon. – Varsinkin epidemian alkuvaiheessa iso osa päätösten pohjana olevasta tiedosta on puutteellista, Nuorti sanoo. Avoimia kysymyksiä on paljon. Tieto muuttuu koko ajan. – Siksi myös viranomaisten suositukset ja menettelytavat saattavat muuttua nopeasti. Toimien tehokkuus pystytään arvioimaan vasta jälkikäteen. Vuosituhannen alussa Kiinasta maailmalle levisi koronaviruksen aiheuttama sars (äkillinen vakava keuhkotieoireyhtymä). Silloin viruksen leviäminen saatiin hallintaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Marraskuussa 2002 puhjennut epidemia pysäytettiin kesään 2003 mennessä. Vuonna 2009 Meksikosta alkaneen ja Pohjois-Amerikkaan levinneen sikainfluenssan aiheutti uusi sian influenssavirukselle sukua oleva influenssaviruksen muoto. Sikainfluenssa on toistaiseksi viimeinen Maailman terveysjärjestön WHO:n julistama pandemia. Näistä saatua oppia on jalostettu entisestään. Kansainvälistä verkostoa on paikattu paremmaksi. Yhteistyötä ja koulutusta on tehostettu. – Paljolti sen ansiota on, että uuden koronaviruksen kanssa on pystytty toimimaan näin nopeasti, Nuorti sanoo. Tartuntaketjut estettävä WHO on julistanut Wuhanin koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi. Tiistaina 4. helmikuuta WHO ilmoitti, että pandemiasta ei vielä ole kyse. Tuolloin tartuntoja oli varmistettu jo 25 maassa. Epidemiasta puhutaan, kun tautitapauksia on odotettua enemmän tietyssä väestössä ja tietyssä paikassa tiettynä aikana. Epidemiassa tautitapauksien määrä poikkeaa perustasosta ja sairastuneista muodostuu rypäitä. Tyypillinen epidemia on esimerkiksi jokavuotinen kausi-influenssa tai muut hengitystieinfektiot, jotka tarttuvat ihmisestä toiseen. Pandemiaksi kutsutaan epidemiaa, joka on levinnyt laajalti eri puolille maapalloa. Epidemia leviää tehokkaasti, jos tartuntaketjut henkilöstä toiseen jatkuvat yhteisössä. Ketjussa tauti leviää yhdeltä ihmiseltä toiselle, kolmannelle, neljännelle, ja niin edelleen. Wuhanin koronaviruksen kohdalla tartuntaketjuja on Kiinassa, mutta ei vielä muualla maailmassa. – Pandemian uhka kasvaa vasta, jos myös Kiinan ulkopuolella alkaisi syntyä pysyviä, henkilöstä toiseen eteneviä tartuntaketjuja, Nuorti sanoo. Loikka eläimestä ihmiseen Koronavirus on yleinen kausivirus. Ihmisellä koronavirus aiheuttaa tavallisen flunssan eli nuhakuumeen lisäksi hengitystieinfektioita ja keuhkokuumetta. Ihmisille kavalimpia ovat sarsin kaltaisia epidemioita aiheuttavat eläimestä ihmiseen siirtyneet muuntuneet koronavirukset. Eläimillä koronavirusta tavataan hyvin paljon. Ihmiselle vaarallinen uusi virus Wuhanin koronaviruksesta tuli, kun se muhi ensin jossain eläimessä, ilmeisesti lepakossa, muuntui, ja loikkasi sen jälkeen ihmiseen jonkun toisen eläimen eli väli-isännän kautta. Sars-virus siirtyi ensin lepakosta sivettikissaan. Sen jälkeen se tarttui sivettikissasta ihmiseen. Lähi-idässä muutama vuosi sitten ilmaantuneen mersin eli Lähi-idän hengitysoireyhtymän takana oli lepakosta kamelin kautta ihmiseen loikannut koronavirus. Nyt liikkeellä olevan uuden koronaviruksen väli-isännän epäillään lymynneen tietyllä torilla Wuhanissa. Tutkimusten kohteena oleva tori on epäilyjen keskipisteessä, sillä siellä myydään merenelävien lisäksi monia muita eläimiä ja villieläimiä. Moni Wuhanissa tartunnan saaneista on ollut joko töissä tai asiakkaana kyseisellä torilla. – Täysin varmaksi tätä ei ole kuitenkaan vielä osoitettu, Nuorti sanoo. Tarttuu samoin kuin sars Maanantaina 3. helmikuuta Nature -lehdessä julkaistiin Wuhanin koronaviruksen laaja dna-analyysi. Virusnäytteet oli kerätty seitsemältä ihmiseltä, jotka olivat saaneet rajun keuhkokuumeen koronavirustartunnan takia. Heistä kuusi oli ollut töissä tutkimusten kohteena olevalla torilla Wuhanissa. Perimä oli 96-prosenttisesti samanlainen kuin lepakon dna. Torin työntekijöiden viruksen perimän emäsjärjestystä verrattiin myös erään Yhdysvalloissa varmistetun tartunnankantajan viruksen perimään. Se oli samanlainen. Tämä on hyvä uutinen, sillä se kertoo, että virus ei ole vielä geneettisesti muuntunut ja että se on hypännyt eläimestä ihmiseen äskettäin. Muutama päivä sitten myös WHO kertoi, että todisteita Wuhanin koronaviruksen lisämuuntumisesta ei ainakaan vielä ole. Tämä lisää toivoa siitä, että epidemian laajeneminen pandemiaksi saadaan estettyä. Naturen tutkimus kertoo myös, että uusi koronavirus tunkeutuu ihmisen soluihin samaa reittiä kuin sarsin aiheuttanut koronavirus. Sekä sars että Wuhanin koronavirus pääsevät solujen sisälle solujen pinnalla olevien ACE2-solureseptoreiden kautta. Reseptorit ovat solujen pinnalla olevia viestimolekyylejä. Reseptori on lukko, joka aukeaa vain tietynlaisella avaimella. Wuhanin koronaviruksen pinnalla olevat proteiinit ovat muuntuessaan keksineet avaimen tähän lukkoon. Pirkanmaalla ollaan valmiina Uuden viruksen nostattaman epidemian taltuttamisessa avainasemassa on kansainvälinen yhteistyö. – Epidemioiden taltuttaminen on joukkuepeliä. Tarvitaan monitieteistä asiantuntemusta. Siinä ei kukaan voi alkaa sooloilemaan, Nuorti sanoo. Kiina ilmoitti Maailman terveysjärjestölle WHO:lle tavallisuudesta poikenneista tartunnoista joulukuun viimeisenä päivänä. Sen jälkeen iso pyörä alkoi pyöriä. WHO:n kautta tieto välittyi nopeasti kaikkialle maailmaan kaikille niille tahoille, joiden on uhkaavasta epidemiasta tiedettävä. Suomessa keskeiset terveydenhuollon toimijat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, isojen kaupunkien epidemiologit ja sairaanhoitopiirit. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on sarsista lähtien ollut olemassa kehittyneet valmiussuunnitelmat ja menettelytavat. – Ne on testattu toimiviksi influenssapandemiassa. Suunnitelmat saadaan nopeasti käyttöön. Kaikki on etukäteen tarkkaan suunniteltu, Nuorti sanoo. Siksi esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin alipaineiset ilmaeristyshuoneet saatiin nopeasti valmiustilaan. Epidemian etenemisen ja torjunnan keskeinen hermokeskus Euroopassa on Tukholman liepeillä Solnassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC. Siellä kaikkea mahdollista koronaviruksen leviämiseen liittyvää seurataan hetki hetkeltä, koordinoidaan vastatoimia Euroopassa ja tehdään ne tärkeät riskiarviot, joiden perusteella jäsenmaita ohjeistetaan toimimaan. Tärkeä rooli pandemian estämisessä on myös Atlantassa Yhdysvalloissa sijaitsevalla tartuntatautikeskuksella CDC:llä. – Siellä on tuhansia työntekijöitä ja koko maailman parhaat resurssit. Käytössä on massiivinen laboratoriokapasiteetti, Nuorti sanoo. CDC:ssä kehitettiin nopeasti Wuhanin koronavirustartuntojen tunnistamiseen herkkä ja tarkka geenimonistukseen perustuva pcr-testi. Se on myös muiden maiden saatavissa. Lue lisää : Tavallinen kausi-influenssa on Suomessa huomattavasti vaarallisempi ja isompi riski kuin koronavirus Koko epidemia A4-arkilla Kun epidemiaa käydään torjumaan, halutaan tunnistaa sairastuneet ja jäljittää ne, joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä. Sen jälkeen tartunnalle altistuneet asetetaan eristykseen tai karanteeniin, huolehditaan tartunnan torjunnasta sairaaloissa ja terveysasemilla sekä hoidetaan sairastuneet asianmukaisesti. Lisäksi annetaan ohjeita matkailijoille. Wuhanin koronaviruksen tapauksessa WHO ei ole matkustusrajoituksia suositellut, vaikka monet maat ovat niitä käyttöön ottaneet. – Koska Wuhanin koronavirukseen ei ole olemassa kohdennettua lääkettä tai rokotetta, näiden kenttäepidemiologisten toimien tärkeys korostuu, Nuorti sanoo. Kaiken aikaa taustalla tehdään valtava määrä työtä sekä kentällä että laboratorioissa eri puolilla maailmaa, jotta uudesta viruksesta saadaan tietää kaikki oleellinen. Nuorti ottaa käteensä työpöydällään olevan A4-arkin. Se on täynnä kirjoitusta. Hän osoittaa arkin keskelle ulottuvan kolmion kärkeä. – Tällä hetkellä näemme vain jäävuoren huipun eli ne kaikista vakavimmat laboratoriotesteillä varmistetut tapaukset, jotka on raportoitu, Nuorti sanoo. Pinnan alla olevalla alaspäin laajenevalla alueella on paljon asioita, joista on vielä vähän tietoa. – Esimerkiksi vähäoireisten tai oireettomien määrä ei ole vielä tiedossa, mutta se voi olla suuri, Nuorti sanoo. Tarvitaan tarkka tieto taudin tarttuvuudesta. – Halutaan tietää, leviääkö virus vain lähikontakteihin ja se, levittävätkö myös oireettomat tautia, Nuorti sanoo. Tarttuvuutta mitataan teoreettisella RO-arvolla. Arvio Wuhanin koronaviruksen RO-arvosta oli vielä muutama päivä sitten 2,2. Se tarkoittaa sitä, että yksi tartunnan saanut ihminen tartuttaisi noin kaksi muuta ihmistä. Ilmateitse tarttuvan tuhkarokon RO-arvo on 15 tai enemmän. Tuhkarokko on paljon Wuhanin virusta tarttuvampi tauti. – Tavoite on laskea RO alle yhden. Silloin epidemian pitäisi teoriassa pysähtyä, Nuorti sanoo. Lisää tietoa tarvitaan myös siitä, ketkä ovat alttiita tartunnalle, mitkä tekijät nostavat vakavan taudin riskiä ja kuinka paljon, sekä kehittyykö uudelle virukselle immuniteettia. Tämänhetkisten tietojen perusteella riskitekijöitä vakavalle sairastumiselle näyttävät olevan ainakin sydän- ja verenkiertoelimen sairaudet, hengitystieinfektioille altistavat riskitekijät, diabetes ja tupakointi. – Tärkeätä on selvittää myös, mikä on taudin oikea tappavuus eli kuinka moni ihminen varmistetuista tapauksista sairauteen menehtyy, Nuorti sanoo. – Kun saadaan enemmän tietoa niistä, joilla on lievä tauti ja jotka eivät hakeudu terveydenhuoltoon lainkaan, arvio tapauskuolleisuudesta pienenee, Nuorti sanoo. Hyvä uutinen on, että vaikka oikeata tapauskuolleisuutta ei vielä tiedetä, se vaikuttaa Wuhanin koronaviruksen kohdalla olevan matalampi kuin epidemian alkuvaiheessa vakavampien tapausten perusteella arveltiin. Eletään ratkaisevia hetkiä WHO kertoi kuluvalla viikolla, että nyt on meneillään tärkeä jakso. Sen aikana toivon mukaan nähdään, onnistutaanko epidemia pysäyttämään ennen kuin se laajenee pandemiaksi. Nuorti ei halua ennustaa tulevaisuutta vajavaisten tietojen perusteella. Sen sijaan hän nostaa esille kolme skenaariota. Skenaarioista paras on, että epidemian leviäminen pysähtyy nyt käyttöön otetuilla toimilla. Jos niiden avulla pystytään estämään tartuntaketjujen syntyminen Kiinan ulkopuolella, epidemia talttuu. Näin kävi sarsin kanssa. –  Sarsin pysäyttäminen oli kansainvälisen kansanterveysyhteisön tähtihetki, Nuorti sanoo. Toisessa skenaariossa epidemia palaa loppuun. Näin kävi esimerkiksi muutama vuosi sitten Brasilian kautta levinneelle zikavirusepidemialle. – Iso osa väestöstä sai tartunnan, eikä virus enää löytänyt riittävästi otollisia kohteita, Nuorti sanoo. Mahdollista on myös, että Wuhanin koronavirus jää kiertämään Kiinaan, ja siitä tulee siellä samanlainen kausittainen hengitystievirus kuin muistakin koronaviruksesta. Näin kävi vuoden 2009 sikainfluenssa-pandemian aiheuttaneelle H1N1-virukselle. Se on jäänyt yhdeksi virukseksi muiden virusten joukkoon. – Koronavirus on joka tapauksessa osoittanut, että se voi muuntuessaan aiheuttaa ihmiselle hyvin vakavia tauteja semminkin, jos virukselle altistuneella on muita riskitekijöitä, Nuorti sanoo. Suomessa torjunta toimii Tämän päivän maailmassa kaikkea liikkuu enemmän ja nopeammin: tietoa, tavaroita, ihmisiä. Suomi on osa muuttunutta globaalia yhteisöä. Siksi on täysin mahdollista, että tänne saattaa epidemioiden yhteydessä ilmaantua yksittäisiä tautitapauksia. Vaarallisten tartuntaketjujen syntyminen Suomessa on kuitenkin paljon epätodennäköisempää kuin esimerkiksi matalan tulotason kehittyvissä maissa, joilla ei ole resursseja pysäyttää alueella matkustajien mukana Kiinasta tai muualta tulevia tartuntoja. Nuortin mukaan Suomessa on paljon kokemusta, toimiva terveydenhoitojärjestelmä, hyvät standardoidut menettelytavat sekä kattavat valmiussuunnitelmat sekä tietoa ja taitoa pysäyttää tartuntojen eteneminen. Suomi on myös aktiivisesti mukana alan tärkeissä kansainvälisissä verkostoissa. Suomessa on myös yksi maailman herkimmistä ja parhaiten toimivista seurantajärjestelmistä tartuntatautien ja epidemioiden varalta. – On epätodennäköistä, että uusi virus pääsisi Suomessa leviämään laajasti, Nuorti sanoo. EPIDEMIA Näin koronavirus on tähän mennessä edennyt Kiinassa ja maailmalla Terveysviranomaiset seuraavat koronaviruksen etenemistä ympäri vuorokauden hyvin tarkkaan. 2019 8. joulukuuta. Hubein maakunnassa Wuhanissa Kiinassa tehdään ensimmäinen havainto uudesta virustyypistä. 12. joulukuuta. Ensimmäinen tartunnan saanut potilas sairaalaan. 31. joulukuuta. Kiinalaisviranomaiset kertovat Maailman terveysjärjestölle uuden viruksen aiheuttamista keuhkokuumetapauksista. 2020 1. tammikuuta. Yhdysvaltain terveysviranomaiset paikantavat tietyn torin Wuhanin miljoonakaupungissa mahdolliseksi taudin lähteeksi. 9. tammikuuta. WHO kertoo, että kyseessä on uudentyyppinen koronavirus, jollaisen tarttumista ihmiseen ei ole aiemmin havaittu. 11. tammikuuta. Ensimmäinen viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuollut tartunnan saanut on 61-vuotias wuhanilainen mies. 13. tammikuuta. Thaimassa sairastuu Wuhanista maahan palannut kiinalainen nainen. 21. tammikuuta. Yhdysvalloissa tavataan ensimmäinen tartunnan saanut. Hän on 30-vuotias Kiinassa matkaillut mies. 22. tammikuuta. Terveystarkastukset alkavat lentokentillä Euroopassa. 23. tammikuuta. Wuhanin kaupunki asetetaan karanteeniin. Kaupungissa on 11 miljoonaa asukasta. 25. tammikuuta. Kiina kieltää kansalaistensa ryhmämatkat ulkomaille. 29. tammikuuta. THL vahvistaa ensimmäisen tartunnan Suomessa. Kyseessä on Saariselälle matkustanut 32-vuotias kiinalainen nainen. 31. tammikuuta. Finnair ilmoittaa peruvansa kaikki lentonsa manner-Kiinaan 6. helmikuuta alkaen. 4. helmikuuta. WHO kertoo, että se ei julista epidemiaa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. 5. helmikuuta. THL päivittää ohjeensa Kiinan epidemia-alueelta Suomeen matkustaville. Ohjeet päivitetään, sillä tautitapaukset on tavattu Hubein maakunnan lisäksi kaikissa manner-Kiinan maakunnissa. 7. helmikuuta. Perjantaina tartuntoja oli Kiinassa todettu jo yli 31 000. Kuolleita 636. Muualla maailmassa tartuntoja oli todettu 28 maassa lähes 300.