Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koulupudokkaat tarvitsevat tukea – Jukka Gustafsson ei ymmärrä työpajojen ja etsivän nuorisotyön merkitystä

Keitä varten oppivelvollisuutta ollaan laajentamassa? Valtaosa nuorista etenee suunnitellusti opintopolullaan ja suorittaa tutkintonsa. Uudistuksen varsinainen kohderyhmä onkin se pieni osa nuorista, joka on vaarassa keskeyttää opintonsa ja jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Näitä nuoria, heidän elämäntilanteitaan ja tuentarpeitaan, ei ole vielä riittävästi huomioitu. Kansanedustaja Jukka Gustafssonin (AL 16.3.) mukaan nuori voi tällä hetkellä päättää valita jäävänsä koulutuksen ulkopuolelle. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä valinnasta tai tahdosta. Nuoret kyllä arvostavat koulutusta. Koulutuspolulta putoamisen taustalla on asioita, joihin nuoret tarvitsevat tukea, ja tarpeita, joihin tulee vastata. Merkittävällä osalla koulutuksesta syrjään jäävistä nuorista haasteet liittyvät elämänhallintaan, voimavaroihin ja mielenterveyteen. Palvelujärjestelmämme suurimmat puutteet löytyvät mielenterveys- ja päihdepalveluista. Monella on taustallaan myös rankkaa koulukiusaamista, mikä on heikentänyt heidän toimintakykyään ja estää myös opintoihin kiinnittymistä. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei olekaan vain koulutuspoliittinen kysymys. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen rooli nuorten kouluttautumisen tukemisessa. Lisää tarvitaan erityisesti nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Olennaista on vahvistaa myös oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta. Tähän ei ole kuitenkaan tullut konkreettisia esityksiä. Gustafsson katsoo, että opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tarkoitetut tukitoimet, kuten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, ovat maksaneet paljon ilman riittävää vaikuttavuutta. Näillä palveluilla on kuitenkin merkittävä rooli koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tukemisessa ja psykososiaalisessa vahvistamisessa. Etsivä nuorisotyö kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin. Se paikkaa peruspalveluiden puutteita ja tukee rinnalla kulkien niitä nuoria, jotka putoavat muista palveluista. Työpajojen tarjoama yksilöllinen valmennus, mielekäs tekeminen ja yhteisöllinen toimintaympäristö vahvistavat arjen sujuvuutta ja opiskeluvalmiuksia. Monilla työpajoilla voi myös suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja. Toiminta on tuloksellista: neljä viidestä nuoresta sijoittuu positiivisesti koulutukseen, työhön tai muuhun palveluun. Etsivä nuorisotyö ja työpajat tukevat vuosittain yhteensä yli 34 000 nuorta. Kuten Gustafsson sekä aiemmin myös Sofia Vikman (AL 2.3.) katsovat, oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksinään ole riittävä ratkaisu. Olennaista on tukea koulutuspolulta putoamassa olevia nykyistä vahvemmin. Kaikkia toimijoita tarvitaan. Kirjoittajat työskentelevät toiminnanjohtajana ja asiantuntijana Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:ssä