Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelainen Jan Koivu meni kahden yliopistotutkinnon jälkeen lajittelemaan paketteja ja päätyi yhdeksäksi vuodeksi pätkätöihin – töihin ei enää sujahdeta kuten ennen

Tamperelaisen Jan Koivun siirtyminen työelämään ei ollut helpoimmasta päästä. Koivu meni heti lukion jälkeen opiskelemaan, kävi välissä armeijan ja teki lopulta kaksi yliopistotutkintoa. – Valmistuin vuonna 2008. Valmistumisen jälkeen palasin Suomeen ja menin Tampereen postikeskukseen lajittelemaan paketteja. Olin ollut siellä aikaisemmin joulu- ja kesätöissä. Silloin en miettinyt finanssikriisin vaikutusta, mutta myöhemmin kyllä. Isä Hannu Koivu solahti töihin sujuvammin: Hän valmistui lääkäriksi heinäkuussa 1984 ja aloitti työt syyskuussa. Taloustieteen tutkija Juha Tervalan mukaan tökkivä ura on tosiasia monella nuorella aikuisella: – Näkisin, että niiden nuorten asema työmarkkinoilla, jotka ovat viimeisten vuosien aikana sinne siirtyneet, ei ole ollut yhtä vahva kuin yli 40-vuotiaiden. Uralla ei ole edetty ja palkankorotuksia ei ole saatu yhtä rivakasti, Tervala arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona . Tämä voi Tervalan mukaan olla yksi syy sille, että alle 40-vuotiaat ovat pudonneet myös henkilöverotuloissa vanhempiensa kyydistä. Taantuma iski Syyskuussa 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon. Se oli laukaiseva tekijä, joka käynnisti maailmanlaajuisen finanssikriisin. – Koska opiskelin Englannissa, minulla ei ehkä ollut yhtä vahvoja ammatillisia verkostoja kuin Suomessa opiskelleilla. Lopulta vuonna 2010 pääsin Suomen Etelä-Afrikan suurlähestystöön harjoitteluun. Sen jälkeen tein vielä Helsingissä toisen harjoittelun ulkoministeriössä, Koivu sanoo. Yhdysvaltalaisen The Washington Post -lehden 5. kesäkuuta julkaistussa artikkelissa arvioidaan, että millenniaalit eli 1980–1990-luvuilla syntyneet ovat sukupolvi, joka joutuu sietämään poikkeuksellista taloudellista epävarmuutta. – Nykyinen taantuma iski juuri, kun millenniaalit lähestyivät työuransa tärkeitä vuosia. Toiset täyttävät kohta 40, kun taas nuorimmat ovat parikymppisiä, toimittaja Andrew Van Dam kirjoittaa. Millenniaalien työllisyys romahti koronakriisin aiheuttaman pysähdyksen seurauksena Yhdysvalloissa 16 prosenttia maalis-huhtikuussa, lehdessä arvioidaan. Sen lisäksi vuosien 2005–2017 aikana Yhdysvalloissa millenniaali menetti keskimäärin 13 prosenttia tuloistaan finanssikriisin takia. Ennen koronakriisin iskua edellisestä talouden kriisistä ei oltu todellisuudessa ehditty vielä palautua. Arvot muuttuivat Toisaalta millenniaalien sukupolvi tunnetaan vapauden kaipuusta: asuntolainaan ja vakituiseen työpaikkaan suhtaudutaan edellisiä sukupolvia vapaammin. Ilmastokriisi pakottaa sukupolven edustajia pohtimaan omia elämänvalintojaan entistä tarkemmin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen arvioi, että arvotkin ovat muuttuneet. – Nuorempi sukupolvi ei välttämättä arvosta vanhempiensa tavoin uraputkiajattelua, että koko ajan pitäisi vain kiivetä ansioissa ja asemassa ylöspäin, Pylkkänen sanoo. – Nykynuoret perivät myös omaisuutta vanhemmiltaan enemmän. Vaurauden taso kasvaa koko ajan. Se ehkä syö motivaatiota kilvoitella taloudellisista meriiteistä. Pylkkänen arvioi, että yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos vaikuttaa. – Elinkeinorakenne on muuttumassa palveluvaltaisemmaksi, koska kotitalouksien kulutuskorissa palvelujen osuus kasvaa. Se tarkoittaa myös sitä, että palvelualoilla on matalammat palkat ja nuoret yleensä aloittavat pienistä palkoista ja palvelualoilla. – Uudet työpaikat syntyvät sekä matalapalkkaisille palvelualoille että korkeapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Keskipalkkaiset tehtävät ovat suhteellisesti vähentyneet. Epävarmuus jatkosta Jan Koivu arvioi, että esimerkiksi julkisella puolella määräaikaisuudet vaikeuttavat työuran suunnittelua ja aiheuttavat uransa alkuvaiheessa oleville epävarmuutta. – Pätkät aiheuttavat siinä mielessä stressiä, että koskaan ei ole ollut täyttä varmuutta, miten työt jatkuvat. Olen ollut yhtä kahden kuukauden jaksoa lukuun ottamatta vuodesta 2011 lähtien saman työnantajan palveluksessa tehden erilaisia määräaikaisuuksia. Määräaikaisuuden syy on aina sijaisuus, ja varsinkin julkisella puolella määräaikaisuudet ovat yleisiä, Koivu sanoo. – Tähän asti pisin sopimus on ollut 18 kuukautta. Yleensä määräaikaisuudet ovat päivää alle vuoden pituisia, koska silloin positiota ei tarvitse avata yleiseen hakuun. Koivu asuu perheensä kanssa Tampereella, vaikka käy Helsingissä töissä. Asumiskustannukset Helsingissä ovat niin suuret, että hän mieluummin matkustaa aamuin ja illoin kaksi tuntia suuntaansa, ellei tee töitä etänä. Koivu on nyt innoissaan, sillä hän aloittaa pian kolmevuotisen pestin erityisasiantuntijana. – Vaikka näkymät ovat olleet lyhyet, vaimoni kanssa olemme kuitenkin siinä mielessä eläneet hetkessä, että olemme ottaneet riskiä asuntolainan ja autolainan muodossa, vaikka vakituista työsopimusta ei ole ollut, Koivu sanoo. – Uskon, että tilanne on omille vanhemmilleni ollut siinä mielessä erilainen, että kun he ovat siirtyneet työelämään, paikkoja on ollut enemmän kuin tekijöitä. Myös esimerkiksi lääkäreille uranäkymä on todella selkeä. Työelämän vauhti kiihtyi Hannu Koivu arvioi, että työelämä on muuttunut paljon siitä, kun hän itse siirtyi valmistumisensa jälkeen työelämään. – Yleisesti vaikuttaa siltä, että vakituisia työpaikkoja on monilla aloilla huomattavasti vaikeampi saada nyt. Lääketieteessäkin moni joutuu odottelemaan erityisesti yliopistosairaaloiden pakollisia erikoistumispaikkoja ja välillä tekemään pätkätöitä, joita ei lasketa mukaan erikoistumiskoulutukseen, Hannu Koivu sanoo. – Tiedän nuoria kollegoita, jotka ovat odotelleet erikoistumispaikkaa jopa kaksi vuotta. Koivu arvioi, että millenniaalit eivät pääse omistamiseen kiinni yhtä helposti kuin aikaisemmat sukupolvet. – Jos ei ole vakituista työpaikkaa, niin on vaikeampi saada lainaa ja ostaa ensiasuntoa. Toki ennenkin oli haasteita, kun korot olivat huipussaan. Esimerkiksi minulla ensimmäisen asuntolainan korko syksyllä 1986 oli 14 prosenttia, Koivu kertoo. Koivun mukaan työelämän vauhti on kiihtynyt. Uutta tietoa tulee koko ajan runsaasti ja se asettaa paljon haasteita, Koivu sanoo. – Työelämä on muuttunut nopeatempoisemmaksi ja siinä mielessä vaikeammaksi. Myös määräaikaiset työsuhteet vaikeuttavat tilannetta ja saattavat aiheuttaa turhautumista, kun joutuu pitkään roikkumaan löysässä hirressä seuraavaa määräaikaisuutta odotellen. Korjaus 14.6.2020 kello 11.23: Poistettu jutusta maininta Jan Koivun pätkätöiden jatkumisesta. Hän aloittaa pian kolmevuotisen pestin erityisasiantuntijana.