Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ylen kysely sen varmisti: urheilijat eivät ole vain huippuunsa trimmattuja suorituskoneita

Yleisradio julkaisi tekemänsä urheilijoiden mielenterveyskyselyn tuloksia viime viikonloppuna. Se oli pysäyttävää, hyytävää ja koskettavaa luettavaa. Tiivistäen kyse on tästä: liki 70 prosenttia suomalaisista huippu-urheilijoista on kärsinyt tai kärsii erilaisista mielenterveyden ongelmista. Tuon lisäksi 13 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, ovatko kohdanneet mielen ongelmia, mutta kertoivat silti oireista, kuten ahdistuksesta, unihäiriöistä, masennuksesta ja uupumuksesta. Suomen Mielenterveysseuran arvion mukaan meistä tavallisista kansalaisista noin puolet kokee vastaavaa jossain vaiheessa elämäänsä. Urheilijoita on helppo pitää huippuunsa trimmattuina suorituskoneina, joita eivät koske samat kehon ja mielen lainalaisuudet kuin sinua ja minua. Näin ei kuitenkaan ole, ei ainakaan mielen kohdalla. Ylen kyselyn tulos on siksikin pysäyttävä, että siihen vastasivat 2010-luvun olympia- ja arvokisaurheilijat. Henkinen valmennus on nykyään arkipäiväistynyt, ja siitä voi puhua yhtä tavallisena asiana kuin vaikkapa lihashuollosta. On pakko pohtia ääneen, mikä on suomalaisen henkisen valmennuksen taso, kun sen jäljiltä tai siitä huolimatta löytyy kovin rikkinäisiä urheilijoita? Mikähän urheilijoiden tilanne on mahtanut olla viime vuosituhannen puolella, kun vallitsevan urheilupuheen mukaan ajatus henkisestä valmennuksesta oli lähinnä merkki heikkoudesta? Erityisen hyytäväksi Ylen kyselyn tulokset muuttuvat, kun perehtyy urheilijoiden mielen järkkymisen syihin. Isossa osassa olemme me urheilua seuraavat kansalaiset. Ja aivan erityisesti se joukko, joka vetää esille kisaturisti-kortin, jos kohtuuttomiin odotuksiin ei tule vastinetta. Liian kovat menestyspaineet, epäonnistuminen kilpailuissa ja itsetunto-ongelmat ovat aivan liian korkeilla sijoilla, kun urheilijat erittelivät mielen häiriöiden syitä. Voi vain toivoa, että tapa katsoa urheilua muuttuu lopullisesti. Viimeistään nyt jokaisen on pakko tunnustaa, etteivät urheilijat ole supersankareita, vaan ihmisiä omine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Kuten me kaikki. Suomalainen urheilubyrokratia on kovin mielistynyt rakentelemaan erilaisia urheilija- ja menestyspolkuja sekä monimutkaisia huippu-urheilun himmeleitä, joiden avulla Suomesta tulee taas olympialaisten mahtitekijä tai edes paras Pohjoismaa. Juhlapuheissa ne näyttävät varmasti hyviltä, mutta Ylen kyselyn pohjalta voi päätellä ainakin yhden asian: pääkonttorin väki on jättänyt yhden palasen tylysti ypöyksin. Se palanen on urheilija. Kirjoittaja on Aamulehden urheilutoimittaja.